Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) sanoi vaalikauden päättäjäispuheessaan eduskunnassa, että tarvitaan enemmän kuuntelu- ja keskustelutaitoja.
– Olen huolestuneena kuunnellut monen edustajan kertovan, että eduskunnassa ei ole yhtä helppoa hengittää kuin aikaisemmin.
– Ilmasta on tullut likaisempaa, retoriikasta kovempaa. Asioita kärjistetään ja toisten sanoja tulkitaan tahallaan väärin, Risikko sanoi.
Hän muisteli, kuinka entinen kansanedustaja Tommy Tabermann (sd.) sanoi kerran, että politiikassa ihmiset katsovat toisiaan kuin haukka varpusta.
– Tältä tämänkin vaalikauden aikana on joskus tuntunut. Toisen puolueen edustaja, joskus omankin, on saatettu nähdä enemmän saaliina kuin samanlaisena ihmisenä kuin itsekin.
Samanlainen katse on Risikon mukaan luotu myös tieteellisiin asiantuntijoihin, kun tutkijat ja kansanedustajat ovat väitelleet keskenään välillä hyvinkin kiivaasti.
Risikko sanoi, että poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan tutkittua tietoa.
– Tutkijoita tulee kuunnella, mutta kansanedustajien tulee aina säilyttää kansalta saamansa valta itsenäisesti harkita maamme etua ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti.
Perustuslakia noudatettava
Risikko käytti vaalikauden aikana puhemiehen valtaansa, ja valtiosääntöasiantuntijoiden kritisoimat tiedustelulakimietinnöt palautettiin valiokuntiin uudelleen valmisteltaviksi.
– Korkein hyve eduskuntatyössä on perustuslain noudattaminen. Sen valvonta kansanvaltaisessa maassa on kansanedustajien tehtävä.
– Toivottavasti tulevaisuudessa muistamme sen, että arvostelemalla perustuslakia ja sen tulkitsijoita, osallistumme yhteiskuntamme tärkeimmän instituution, perustuslain, vähättelemiseen, Risikko sanoi.
Lainsäädäntöohjelma tarvitaan
Suomea uudistettaessa tarvitaan Risikon mukaan uusia päätöksenteon käytäntöjä. Hän ehdotti, että kannattaisi miettiä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan aseman vahvistamisesta kansallisen tulevaisuusvision luomisessa.
Viimeistään sote-uudistuksen käsittely paljasti Risikon mukaan, kuinka tärkeätä valtioneuvoston ja eduskunnan on yhdessä koordinoida toimintaansa.
– Parlamentarismille olisi suureksi eduksi, jos valtioneuvosto tekisi hallitusohjelmasta lainsäädäntöohjelman, jonka toteuttamisesta käytäisiin jatkuvaa keskustelua eduskunnan kanssa, Risikko ehdotti.