Kolumni

Pu­he­mies Lip­po­nen EU:n kaup­pa­lo­po­na

Aluksi minun on pyydettävä teiltä anteeksi, etten ole prinssi, lohkaisi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen äskettäisellä Australian vierailullaan. Isännät kauppakamarillakin hehkuttivat tapaamisen aluksi, miten Euroopan kruunupäät ovat juuri tepastelleet maapallon pienimmällä mantereella.

Aluksi minun on pyydettävä teiltä anteeksi, etten ole prinssi, lohkaisi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen äskettäisellä Australian vierailullaan. Isännät kauppakamarillakin hehkuttivat tapaamisen aluksi, miten Euroopan kruunupäät ovat juuri tepastelleet maapallon pienimmällä mantereella.

Lipposen kanssa samaan aikaan maassa vieraili Ruotsin kruununprinsessa Viktoria. Vähän ennen "aussien" oma kuninkaallinen, Tanskan kruununprinsessa Mary oli sekoittanut entisen kotimaansa elämän. Myös Britannian kruununprinssi Charles vieraili äskettäin Australiassa.

Lipponen ei mennyt hurmaamaan. Hänen johtamansa parlamenttivaltuuskunnan vierailu oli vastavierailu Australian parlamentin senaatin puhemiehen muutaman vuoden takaiseen Suomen vierailuun.

Kuuden osavaltion ja kahden territorion liittovaltion poliittisesta järjestelmästä on otettu oppia Suomen eduskunnassa. Kansanedustajien palkkiouudistuksessa on hyödynnetty myös Australian parlamentin mallia. Tosin niin pitkälle meillä ei ole menty, että puhemiehellä olisi oma puutarha, oppositiojohtajilla hienot virka-autot ja kunnon palkka tai että parlamentin pääsiäisloma olisi seitsemän viikon mittainen.

Valtuuskunnassa mukana ollut kokoomuksen Pekka Kuosmanen yritti kyllä vihjailla, että Suomessakin kannattaisi siirtyä kaksikamariseen parlamenttiin, perustaa eduskunnan satavuotisjuhlien kunniaksi meillekin senaatti. "Meistäkin tulisi loordeja", Kuosmanen lohkaisi Lipposelle, joka naureskellen vastasi: "Joo, lorveista loordeiksi."

Lipposella on toisenlaiset aikeet. Hän paljasti Kalevan haastattelussa, ettei hänen aikomuksenaan ole SDP:n puheenjohtajan paikalta ensi kesäkuussa väistyessään vetäytyä vain hiljalleen sivuun. Lipponen myönsi suoraan, että häntä kiinnostavat kansainväliset tehtävät.

Vaikka EU-komission puheenjohtajan paikka meni sivu suun, ei se näytä vähentäneen Lipposen intoa toimia EU:n "lobbarina". Myös Australian matkallaan Suomen eduskunnan puhemies esiintyi antaumuksella koko EU:n puhemiehenä. Lipponen puhui jokaisessa tapaamisessa EU:n ja Australian yhteistyön tiivistämisen tärkeydestä.

Katsooko Lipponen nytkin pitemmälle kuin moni muu? Hän on koko EU-jäsenyytemme ajan korostanut Suomen täysipainoista mukana oloa EU:n ytimessä, kaikessa unionin keskeisessä yhteistyössä sekä ajanut pääministeriaikanaan pohjoisen ulottuvuuden EU:n agendalle ja painottanut transatlanttisten suhteiden merkitystä.

Vai pyrkiikö puhemies profiloitumaan EU:n tulevaa presidenttikisaa varten? Lipponen kuittasi asiaa koskevan kysymyksen ilmoittamalla, ettei ilmoittaudu mihinkään. Vastaus on mielenkiintoinen. Se jättää kaikki portit auki. Tämä lienee Lipposen tarkoituskin.

EU:n ja Australian suhteiden voimistamiselle Lipponen joka tapauksessa näkee monia syitä. Yksi keskeisimmistä on yhteinen intressi taistelussa terrorismia vastaan. Tämä aihe on yksi pääteemoista myös Suomen seuraavalla EU-puheenjohtajuuskaudella Tampereella ensi vuoden syksyllä pidettävässä Asemin huippukokouksessa.

Lipponen toivoi, että myös Australia lähettää edustajansa kokoukseen. Hän muistutti, että Uuden-Seelannin ohella Australia on Kaakkois-Aasian alueen ankkurivaltioita.

Australian nykyisen konservatiivihallituksen kaudella sen ja EU-maiden kannat ovat usein olleet vastakkaiset Australian myötäillessä voimakkaasti Yhdysvaltojen kantoja.

Australia pyrkii mieluummin bilaterisoimaan Eurooppa-suhteensa kuin käsittelemään unionia yhtenä blokkina huolimatta EU:n yhteisestä ulkomaankaupasta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Niinpä EU:ta ei juurikaan Australian poliittisessa retoriikassa noteerata. Maan keskeinen Eurooppa-suhde on yhä vanhaan emämaahan Iso-Britanniaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kulmakivi on erityisesti nykyisen pääministerin kaudella ollut liittolaissuhde Yhdysvaltoihin. Australia on ollut vahvasti mukana terrorismin vastaisessa koalitiossa. Se tarjosi välineistöä ja SAS-erikoisjoukkoja Taleban-hallintoa vastaan Afganistaniin ja otti osaa USA:n johtamaan Irakin operaatioon. Jonkin aika sitten Australia päätti kaksinkertaistaa 400 hengen joukkonsa Irakissa, lähettää 450 sotilasta lisää korvaamaan vetäytyvät hollantilaisjoukot.

Australian jouduttua itsekin pommi-iskujen kohteeksi Balilla ja Jakartassa maan hallitus tiukensi terrorismilainsäädäntöä ja tehosti kaikin tavoin terrorismin vastaista toimintaa.

Puolustuspolitiikassa strategisia tavoitteita on taas muutettu niin, että lähialueen puolustuksen sijaan prioriteettina on nyt "Australian intressien" puolustaminen. Uusi muotoilu sisältää ennen kaikkea osallistumisen terrorismin vastaiseen sotaan. Lisäksi Australiaa huolestuttaa etenkin Pohjois-Korean ja Taiwanin tilanne.

Vaikka Australia ei ole Asemin jäsenvaltio, se toivottavasti vastaa myöntävästi Lipposen kutsuun tulla Tampereen huippukokoukseen. Se tarjoaa liki 40 maan päämiehelle vapaamuotoisen foorumin keskustella globaalikysymyksistä, jotka edellyttävät yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja.

Suomi on jo korostanut tarvetta konkretisoida Asem-yhteistyötä sekä ilmoittanut valmiuden käsitellä Asemin laajentumistakin. Terrorismin nujertamisesta voikin löytyä yhteistyötä tiivistävä linkki EU:n ja Australian välille.

Suomen keskeinen toimintakehys käytännön työssä terrorismia vastaan on EU. Myös unionin erityishuomion kohteena ovat useat Kaakkois-Aasian maat. Alueella toimii useita terroristiryhmiä. Iskiessään ne eivät katso vain karttaa. Uhat ovat kaikkialla. Jo siksi tarvitaan kaikkien yhteistyötä.