Call centerit eli puhelinpalvelu- tai yhteyskeskukset ovat viime vuosina tuoneet toimeentuloa syrjäseuduille. Esimerkiksi Kemijärvellä koulutetaan parhaillaan kahtakymmentä mahdollista asiakasneuvojaa työhallinnon puhelinvaihdepalveluihin. Elokuussa alkanut ja neljä kuukautta kestävä koulutus toteutetaan valtion ja Elisa Oyj:n yhteishankintana. Runsaan 28 000 euron kokonaiskustannuksista työhallinnon osuus on 60 prosenttia ja Elisan 40 prosenttia.
"Tässä vaiheessa meillä on toimeksiantajana työhallinto, mutta mahdollisesti myöhemmin tuodaan muitakin asiakkaita", Elisan projektipäällikkö Liisa Ahola kertoo. Työvoimahallinnon välittäjäpalveluihin Kemijärvelle yhtiö arvioi työllistävänsä 10-15 työntekijää.
"Yhteishankintakoulutuksissa yrityksellä on velvollisuus rekrytoida koulutettavista tietty osuus, mikä on pitkälti työvoimatoimiston päätettävissä. Meillä täällä Kemijärvellä on lähdetty siitä, että koulutettavista vähintään puolet työllistetään heti koulutuksen jälkeen", kertoo Kemijärven työvoimatoimiston johtaja Pia Sorvali.
Monet työhallinnon asiakasneuvojan tehtäviin koulutettavista ovat Salcompin laturitehtaalta työttömiksi jääneitä.
Kemijärvellä ollaan erityisen ilahtuneita uusien työpaikkojen syntymisestä, Sorvali myöntää. "Tietenkään emme voi nojautua vain yhteen toimialaan tai siihen, että alettaisiin haalia tänne erilaisia call center -toimintoja. Sellaiset ovat kuitenkin yksi mahdollisuus, ja niiden myötä avautuu työpaikkoja lähitulevaisuudessa varmasti yhä enemmän, koska yrityksissä ja julkishallinnossa on lisääntynyt halu ulkoistaa erilaisia toimintoja", työvoimatoimiston johtaja miettii.
Kemijärveä on viime vuosina koetellut varsin rankka rakennemuutos, joka on syönyt paikkakunnalta useita satoja teollisuustyöpaikkoja. "Ensin lopetti Torstain tekstiilitehdas, sitten Orionin lääketehdas ja nyt viimeksi Salcomp - sieltäkin on irtisanottu satoja vuoden 1999 jälkeen. Kompensaatio koostuu tällä hetkellä hyvin pienistä palasista, joten 10-15 työpaikkaakin ovat parempi kuin ei mitään", Sorvali lisää.
Valtio auttaa aloittamaan
Puhelinpalvelukeskusten merkitys työllistäjänä voi alueellisesti olla erittäin suuri, koska alan toiminta näyttää sijoittuvan työllisyyden näkökulmasta vaikeille alueille kuten Lappiin, Kainuuseen tai Pohjois-Savoon, arvioi ylitarkastaja Markku Virtanen työministeriöstä.
Puhelinpalvelukeskuksia onkin yhteiskunnan tuella avitettu alkuun vuodesta 2000 lähtien koko joukko. Niiden rekrytointitarpeisiin järjestetystä koulutuksesta ei työhallinnolla ole täsmällisiä tilastoja. Koulutettujen kokonaismääräksi Virtanen arvioi "karkeasti tuhat".
Esimerkiksi Kainuun TE-keskuksen alueella call center -tyyppisille yrityksille on järjestetty vuosina 2001-2004 työvoimakoulutusta noin 300 henkilölle, ja tähän yhteiskunnan tukea on myönnetty yhteensä 200 000 euroa. Samaan aikaan yritystukia on myönnetty Kainuussa call center -toimintaan 195 000 euroa.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella yksin viime ja tänä vuonna yhteishankintana järjestetyssä koulutuksessa on ollut mukana runsaat 160 henkilöä. Työvoimaosasto on tukenut koulutuksia vajaalla 300 000 eurolla.
"Yhteishankintana toteutettavat koulutukset ovat pääsääntöisesti hyvin työllistäviä. Yritys saa osaavaa henkilöstöä, joka tietää ja tuntee yrityksen toimintatavat. Tällä toiminnalla on luotu alueelle kipeästi kaivattuja työpaikkoja, ja erityisesti naisille", Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikkö Maire Mäki sanoo.
Maakuntiin puhelinpalvelukeskuksia ovat yhteiskunnan tuella tuoneet muun muassa teleoperaattorit sekä terveysneuvontaa antava Mawell Oy. "Kyse on työvoiman saatavuudesta ja pysyvyydestä", Mawellin toimitusjohtaja Tero Silvola perustelee palveluiden sijoittamista pohjoiseen.
Työhallinnon vaihteen ulkoistaminen perustuu työministeriön tieto- ja puheliikenteen uudistamissuunnitelmaan. Koska vaihde voidaan teknisesti sijoittaa lähes mille paikkakunnalle tahansa, ministeriö päätyi Kemijärveen, jossa oli menetetty työpaikkoja ja oli näin sopivaa työvoimaa koulutettavaksi vaihteen tehtäviin.