Pääkirjoitus

Pu­he­lin­myyn­ti sai säännöt

Alalla kuin alalla pätee se, että yksikin häirikkö voi pilata koko porukan maineen.

Alalla kuin alalla pätee se, että yksikin häirikkö voi pilata koko porukan maineen. Kuten varmaan monet ovat itse tulleet tietämään, puhelinmyynti ei ole poikkeus. Harva asia on yhtä vähän tervetullut kuin tungettelevan puhelinmyyjän soitto sopimattomaan aikaan.

Asiansa osaava markkinoija sen sijaan osaa hoitaa työnsä niin, ettei siitä jää huono maku sellaisellekaan, joka pitää myyntisoittoja enemmän riesana kuin pienempänä tai suurempana vaihteluna päivään. Vaikka puhelinmyynnin ammattilaiset yleensä tämän taidon hallitsevat, alalle tänä keväänä laaditut yhteiset pelisäännöt ovat täysin paikallaan.

Säännöt ovat hyvä esimerkki alan omasta itsesäätelystä. Suomen suoramarkkinointiliitto on valmistellut jäsentensä kanssa pelisäännöt, joita jäsenyritysten työntekijöiden on määrä noudattaa. Ne pitkälti vain vahvistavat sen, minkä mukaan tähänkin asti on toimittu, mutta sääntöjen kokoaminen paperille on kuluttajan kannalta selvä etu. Näin on olemassa mustaa valkoisella, jos joku puhelinmyyjä tuntuu selvästi ylittävän kohtuuden rajat.

Puhelinmarkkinointi on herkkä laji. Myyjä ja asiakas eivät kohtaa toisiaan, kaupattavaan tuotteeseen ei voi suoraan tutustua, ja asiakaskontaktin eli soiton hetki voi asiakkaan kannalta olla epämiellyttävä. Samalla se on kuitenkin varsin tehokasta, sillä puhelinsoitto tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen keskusteluun.

Ellei puhelinmyynti kannattaisi, sitä ei tehtäisi. Kuluttaja voi päästä soitoista tyystin eroon tekemällä kiellon puhelintarjonnan kieltorekisteriin. Sitä varten on omat palvelunumerot, joten operaatio on varsin yksinkertainen.

Jos tätä rajoitusta ei tehdä, kuluttaja tavallaan hyväksyy sen, että hänelle voidaan soittaa myös kaupallisessa tarkoituksessa. Määrittelemällä kuluttajienkin hyväksyttävissä olevat soittoajat, pitämällä rekisterit ajan tasalla ja sopimalla itse myyntipuheen pelisäännöistä suoramarkkinointiliitto turvaa tulevaisuuttaan. Mitä vähemmän soitot ärsyttävät, sitä helpommin kauppa käy.

Ongelmana tosin on, että yhteisiin pelisääntöihin sitoutuvat yritykset ovat niitä, jotka tähänkin asti ovat osanneet hoitaa asiansa kunnolla. Puhelimeen kun pystyy tarttumaan kuka tahansa, ja luettelosta löytyy numeroita. Villiä markkinointia ei estä mikään kieltosopimus.

Kuluttaja voi lopettaa puhelun lyhyeen yleensä ja erityisesti silloin kun myyntisoitto tuntuu vähänkin oudolta. Puhelinmarkkinointi on ala, johon epämääräiset yrittäjät eivät todellakaan ole tervetulleita.

paakirjoitus@kaleva.fi