Muutamia näppäriä uusia ideoita pulpahti esiin hallituksen työllisyysseminaarissa, vaikka siellä esitettiin myös paljon vanhaa ja puhuttiin tuttuun tyyliin ristiin. Suurtyöttömyyden kourissa vuosikymmenen elänyt Suomi ei pääse vitsauksesta eroon yhdellä viiden tunnin kokouksella. Pääministeri Matti Vanhanen oli silti tyytyväinen keskiviikon suljetun seminaarin antiin. Hän ei suostunut moittimaan edes jälleen kerran esiin pulpahtaneita työmarkkinajohtajien ristikkäisiä näkemyksiä, vaikka niillä ei työllisyyttä kohennetakaan.
Tärkeät veroratkaisut myöhästyivät seminaarin aikataulusta. Kaikki tosin myönsivät niidenkin vaikuttavan tuntuvasti työllistymiseen.
Hallitusohjelman tavoite työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin vain etääntyi loppukesän ja syksyn mittavien irtisanomisten myötä. Silti pääministeri vakuuttaa luottamustaan tavoitteiden toteutumiseen. Uskoo ken tahtoo, mutta lupaavaa on tietysti se, että suurista takaiskuista ja hidastuneesta talouskasvusta huolimatta työttömyysprosentit eivät ole juuri pahentuneet.
Osin se on tutun tempputyöllistämisen ansiota. On annettu työllisyyskoulutusta ja tukityöllistetty. Myös kansalaisten usko kotitaloutensa pärjäämiseen vaikuttaa. Kauppa käy ja palveluilla on kysyntää.
Työmarkkinat on kokonaisuus, joka vaatii hyvin toimiakseen työn kysyntää ja tarjontaa. Uutta työvoimaa on jo lähivuosina tarjolla vähemmän kuin on eläkkeelle lähteviä. Siksi työllisyysseminaarissa jouduttiin vakavasti pohtimaan myös työssä nykyistä pitempään jaksamista ja työuran varhaisempaa aloittamista.
Viimemainittu edellyttää opintojen nykyistä rivakampaa loppuun saattamista. Oulun yliopisto sai seminaarissa osakseen myönteistä huomiota. Oulussa on vuosikymmenen kestäneellä määrätietoisella työllä kyetty oleellisesti nopeuttamaan valmistumisia. Opintojen käynnistyminen ja kahden ensimmäisen vuoden tahti ovat ratkaisevia. Ylioppilaskuntien liitto viittasi toimenpideohjelmassaan Oulussa toteutettuun ydinaineanalyysiin. Sen soveltaminen kaikkiin tutkintoihin lyhentäisi SYL:n mukaan opintoaikoja. Menetelmä on syytä ottaa käyttöön kaikissa korkeakouluissa.
Kiintoisa uusi idea on, että korkeakouluihin voisi pyrkiä neljä kertaan vuodessa. Kuten pääministeri huomautti, monilta menee vuosi hukkaan epäonnistuneen pääsykokeen jälkeen. Suuri harppaus olisi jo se, että pyrkimismahdollisuus olisi kahdesti vuodessa.
Pelkällä opintojen nopeuttamisella ei kuitenkaan ratkota työmarkkinoiden pulmia. Peruskoulun yläasteella muiden vauhdista tippuvista tulee usein pitkäaikaistyöttömiä. Heidän mukana pitämisensä vaatii koulun ja kotien, monesti myös lasten päivähoidon yhteistyötä. Jokainen onnistuminen maksaa itsensä tulevina vuosina korkojen kera.
Rakenteellinen- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat suomalaisen työvoimapolitiikan krooniset kipupisteet. Niiden osalta seminaari pysyi tutulla pyritään-linjalla. Työvoimapoliittisia toimia tarvitaan yhä ja matalan tuottavuuden työn kysyntää on lisättävä.
Merkittävää olisi, jos puheet yli 55-vuotiaiden työvoimakustannusten alentamisesta muuttuisivat todeksi. Se olisi selkeä keino pitää suomalaisia työssä pitempään. Nyt sen ikäisistä työttömistä tulee miltei poikkeuksetta työttömyyseläkeläisiä.
Hallitus aikoo jo loppuvuonna tehdä aikataulun ehdotusten etenemisestä ja sopia keväällä järjestöjen kanssa joistakin ratkaisuista. Järjestöjen pitää olla vihdoinkin valmiita peräytymään asioissa, jotka ne kokevat periaatteellisesti hankaliksi.