Helsinki Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki hämmästelee Suomen ulkopoliittisen johdon puheissa olevaa linjaeroa. "Eriseuraisuuden lisääntyminen herättää hämmennystä", Jäätteenmäki sanoi torstaina keskustan puoluehallituksessa.
Jäätteenmäki totesi, että keskustelu sinällään on tervetullutta, mutta hän kummasteli ulkopolitiikan ykkösketjun viime ajan lausuntoja Suomen turvallisuuspolitiikasta. Ne ovat Jäätteenmäen mukaan varsin eri tavoin painottuneita.
Jäätteenmäki viittasi presidentti Tarja Halosen, pääministeri Paavo Lipposen (sd)., ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) ja puolustusministeri Jan-Erik Enestamin (ruots.) viime viikkoina esittämiin lausuntoihin. Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään, mitä eroavaisuuksia tarkoittaa.
Sen sijaan Jäätteenmäki kysyi: "Miksi hallituksen ja jopa päähallituspuolueen omat sisäiset painotukset erilaistuvat juuri ennen vaaleja".
Jäätteenmäki sanoi, että keskustan kannanottoja vastaavat lähinnä tasavallan presidentin uudenvuoden puheessaan esittämät ajatukset nykyisen linjan saavutuksista, kansalaismielipiteen kuulemisesta ja päätöksenteon tulevasta aikataulusta, jossa seuraava tärkeä etappi on vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko.
Presidentti Halonen totesi uuden vuoden puheessaan, että turvallisuuspolitiikalla pitää jatkossakin olla kansalaisten tuki. Pääministeri Lipponen on pitänyt mahdollisena, että Suomen Nato-jäsenyydestä päätetään jos seuraavalla vaalikaudella. Ulkoministeri Tuomiojan mukaan Nato-jäsenyys ei ole ainakaan seuraavan vaalikauden asia.
Lipponen on pitänyt puheita Nato-kansanäänestyksestä täysin ennenaikaisena. Halosen tulkittiin tukevan kansanäänestystä. Jäätteenmäki sanoi keskustan pitävän jatkossakin kiinni vaatimuksestaan, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys alistetaan kansanäänestykseen.
"Jos vuoden 2004 selonteon pohjalta päädytään suosittamaan sotilaallista liittoutumista, ratkaisu on syytä alistaa kansanäänestykseen. Turvallisuus on yhteinen ja kaikkia koskettava asia", Jätteenmäki sanoi.
Hänen mukaansa demokraattisessa maassa välttämätön kansalaismielipiteen kuuleminen edellyttää, että valitut päättäjät asettavat kansalaisten arvioitavaksi omat hyvin valmistelut ja selkeästi perustellut kantansa.
Jäätteenmäki on eri mieltä Lipposen kanssa siitä, että vaatimuksia Nato-kansanäänestyksestä käytetään yhtenä keinona välttää keskustelua. Jäätteenmäen mielestä asia on juuri päinvastoin. Kansanäänestys pakottaisi poliitikot perustelemaan kantansa.
Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset kirjoittaa nykyiseltä pohjalta, Jäätteenmäki vaati. Se on hänen mukaansa tässä tilanteessa paikallaan.
Eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa johtava SDP:n Liisa Jaakonsaari on esittänyt, että nykyistä muotoilua Suomen liittoutumattomuudesta ja itsenäisestä puolustuksesta täsmennetään niin, liittoutumattomuus määritellään osallistuvaksi ja aktiiviseksi.
Jäätteennmäen mukaan Naton muutoksen ohella on otettava huomioon EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys sekä EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen kahdenkeskiset suhteet, jotka elävät jatkuvasti. Siksi selonteon odottaminen ei ole ajan peluuta.