Kun vastasyntynyt lähtee sairaalasta kotiin, on hänen tulevaa kehitystään vaikeaa ennustaa. Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana voidaan havaita selvät vammat ja kehityshäiriöt, kuten CP-vamma ja vaikea kehitysvammaisuus. Puheen ja kielen kehityksen viivästyminen jää tässä kehitysvaiheessa usein huomaamatta. Ongelmat kielen kehityksessä olisi kuitenkin syytä havaita mahdollisimman varhain. Näin kuntoutuksella saavutettaisiin mahdollisimman suuri hyöty ja lapsi säästyisi tulevaisuudessa monelta murheelta.
Keskushermostollisella kuullun hahmottamisella tarkoitetaan sitä, että lapsi pystyy tarkkailemaan kuulemaansa sekä erottelemaan ja muistamaan kuulemansa. Lapsen kehityksessä kuulohahmotuksella on iso merkitys, sillä se vaikuttaa lapsen puheeseen, kieleen, havaitsemiseen, ajatteluun, muistiin, oppimiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Ääniä lapsi kuuntelee jo ennen syntymäänsä. "Lapsi oppii tunnistamaan äidin äänen jo sikiöaikana vatsanpeitteiden läpi, ja lapsen äidinkielen äännejärjestelmä kehittyy jo ensimmäisen ikävuoden aikana", kertoo dosentti Eira Jansson-Verkasalo Oulun yliopistosta.
Kielen kehityksen viivästyminen ja puhehäiriöt saattavat johtaa kouluiässä vaikeuksiin oppimisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Ongelmista voi myöhemmin seurata hankaluuksia vuorovaikutuksessa, ja pahimmillaan kielen kehityksen ongelmat johtavat syrjäytymiseen. Kognitiivisilla kuuloherätevastetutkimuksilla on mahdollista päästä ongelmien alkulähteille. Mittausten avulla saadaan selville, voivatko puheen kehityksen häiriöt johtuakin ongelmista esimerkiksi tarkkaavaisuudessa, kuulomuistissa tai kuulonerottelussa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kuulemisen ongelmat havaitaan, sen varmemmin voidaan turvata lapsen puheen ja kielen kehitys. Kuuloherätevasteiden avulla voidaan lisäksi seurata kuntoutuksen vaikuttavuutta. Kuuloherätevastemittaukset ovat lapsen kannalta helppoja. Vasteita mitataan rekisteröimällä aivosähkökäyrää. Mittaus tehdään lapsen ollessa valveilla, mutta mitattavan ei tarvitse itse osata osallistua aktiivisesti tapahtumaan. Riittää, että lapsi on paikalla. Siksi kuuloherätevastetutkimuksia voidaan tehdä myös ihan pienille vauvoille tai esimerkiksi lapsille, joilla on vaikea kehitysvamma.
Mittauksessa etsitään aivosähkökäyrästä poikkeavaa muutosta kuulluille ärsykkeille. Ärsykkeinä toimivat esimerkiksi tavut, äänteet, sanat tai vaikkapa äänen korkeus. "Esimerkiksi toistetaan tavua taa, taa, taa ja sitten yhtäkkiä tuleekin kaa", Jansson-Verkasalo havainnollistaa.
Taa-tavuista jää aivokuorelle muistijälki, johon erilainen kaa-tavu ei sovi. Tuolloin aivosähkökäyrään tulee muutos, josta tutkijat voivat päätellä lapsen erottaneen tavut toisistaan. Jansson-Verkasalo on tutkinut kuuloherätevasteita lapsilla, joilla on todettu Aspergerin oireyhtymä sekä hyvin pienillä keskosilla, joilla on keskivertoa suurempi riski kielen kehityksen häiriöihin. Muun muassa näillä lapsilla kuulon havaitsemisen tutkiminen ja seuranta ovat tärkeitä, jotta kuntoutus voitaisiin suunnitella ja aloittaa mahdollisimman varhain. Änkytys on puheenhäiriö, joka alkaa yleensä kolmen tai neljän vuoden iässä. Puheen sujumattomuus voi kuulua normaaliin kehitykseen ja olla ohimenevää, mutta osalla änkytys jää pysyväksi. "Kun lapsi änkyttää, hän toistaa tavuja tai lauseita ja jää ki-ki-ki-ki kiinni sanoihin", Jansson-Verkasalo kuvailee. Änkytystä selittäviä teorioita on useita. Kuulohahmotuksen vaikeudet saattavat olla yksi syy änkytykseen, sillä ihminen ohjaa puheen tuottoa kuulon avulla. Kun änkyttävälle puhujalle laitetaan korville kuulokkeet, joista oma puhe kuuluu viiveellä, änkyttäjän puhe selkeytyy. Jos puolestaan oma puhe tulee kuulokkeista viiveellä sellaisen korvaan, joka ei änkytä, alkaa sujuva puhe takkuilla. "Me haluaisimme nyt nähdä, miten änkyttävien lasten keskushermostollinen kuullunhahmottaminen toimii", Jansson-Verkasalo kertoo juuri alkaneesta tutkimuksesta. "Aikaisempi tutkimuksemme jo osoitti, että änkyttävien aikuisten kuullun hahmottaminen poikkeaa normaalista."
Jos tutkimuksessa pystytään selkeästi osoittamaan kuullun hahmottamisen yhteys lapsen änkytykseen, avaa tämä laajemmat näkymät lapsen änkytyksen kuntoutusmahdollisuuksiin. Änkytyksen korjaamisessa voitaisiin näin tulevaisuudessa antaa enemmän painoarvoa myös kuullun hahmottamisen harjoittelulle puheen hallinnan harjoittelun sijasta.