Sanomalehtien liitto juhli perjantaina satavuotistaivaltaan. Liitto ja monet sen jäsenlehdet ovat vahvempia kuin koskaan ennen -- kiitos uskollisten lukijoiden. Tuomiopäivän pasuunat soivat turhaan. Suomi on maailman vahvimpia sanomalehtimaita. Sanomalehtien liitto oli saanut satavuotisjuhliinsa Helsinkiin kaksi kovan tason puhujaa: presidentti Tarja Halosen ja Sanomalehtien maailmanliiton Wanin puheenjohtajan, irlantilaisen lehtimogulin Gavin O"Reillyn. O"Reilly johtaa suurta Independent News and Media -yhtiötä, jonka lehdillä on yli sata miljoonaa lukijaa muun muassa Irlannissa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.
O"Reilly on alan ehdottomia huippunimiä, mutta kaikkivoipa ei hänkään ole. Hänen yhtiönsä Lontoossa julkaisema maineikas The Independent ja sen sunnuntailehti ovat ajautuneet taas suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Lehtiyhtiö ilmoitti juuri supistavansa neljänneksen toimituksestaan, ja se, jos mikä, koettelee uskoa Independentin journalismin laatuun.
Independent ei ole Lontoon lehdistä ainoita, joita ilmaisjakelulehtien ja internetin vyöry koettelee, mutta siinä kiteytyvät lehdistön tämän hetken ongelmat. Lontoon lehdet puolittivat Independentin johdolla muutama vuosi sitten sivukokonsa, kun niiden levikit romahtivat. Mutta mikään ei tunnu auttavan median murroksessa. Lehtien levikit jatkavat laskuaan, eikä kukaan tiedä, miten lehdet selviävät taantuman yli.
Independentilla on brittien laatulehtien joukossa oma erityisasema. Sen perustivat 1986 eräiden Lontoon lehtien journalistisen tason laskuun kyllästyneet toimittajat. He nostivat Independentin levikin tyhjästä yli 400 000:een, mutta ilo jäi lyhyeksi. Levikki lähti laskuun ja on nyt vain noin 200 000. Edes suuren irlantilaisyhtiön tietotaito ja rahat eivät ole saaneet Independentiä lentoon 11 vuodessa.
Muu Eurooppa ja Yhdysvallat ovat täynnä Independentin kaltaisia vaikeuksiin ajautuneita maksullisia sanomalehtiä. Niiden määrä kasvaa päivä päivältä, kun talouskriisi etenee ja syö pohjaa ilmoitusmarkkinoilta. O"Reilly levitti siitä huolimatta Helsingissä ilosanomaa maailman sanomalehdistön vahvistumisesta väkevästi. Suomalaisista lehdentekijöistä tuntui hetken siltä, että sillä latauksella voisi melkein mennä 50 seuraavaa vuotta.
O"Reillyn suitsutus pitää paikkansa. Sanomalehdet eivät ole vain Suomen vaan koko maailman mitassa johtava ilmoitusmedia. Niiden levikit ja lukijamäärät kasvavat, joskin kasvu tulee pääasiassa Aasiasta. Lännessäkin lehdillä on enemmän lukijoita kuin koskaan ennen, kun niiden lukijat ja nettipalvelujen käyttäjät lasketaan yhteen. Sanomalehtien liikevaihdon arvioidaan kasvavan ainakin seuraavat viisi vuotta. Puheet sanomalehtien kuolemasta ovat tuulesta tempaistuja.
O"Reilly oli kutsuttu juhlapuhujaksi Suomeen koko maailman sanomalehdistön ylimpänä edusmiehenä, mutta jos oikein tarkkoja ollaan, Suomen lehtieliitti olisi voinut juhlia keskenäänkin. Suomi on nimittäin maailman vahvimpia sanomalehtimaita, josta Wanin puheenjohtajallakin voisi olla opittavaa.
Suomessa ilmestyy henkeä kohti laskien poikkeuksellisen paljon sanomalehtiä, ja suomalaiset lukevat niitä ahkerasti. Suomi on kuulunut Wanin tilastojen mukaan jo pitkään maailman kolmen kovan sanomalehtimaan joukkoon yhdessä Japanin ja Norjan kanssa. Kestotilaukset ja aamujakelu ovat jatkuvan kateuden aihe maailmalla, jossa lehdet myydään yleensä irtonumeroina.
Lehdentekijöillä ei ole tapana lyödä rumpua omista tekemisistään. Juhlan keskellä on kuitenkin syytä esittää Kalevan ja muiden sanomalehtien tilaajille ja lukijoille kaunis kiitos siitä, että he ovat pitäneet Suomen sanomalehdistön kärkimaana maailmassa. Ilman heitä ei alan johto olisi voinut nostaa perjantaina tasavallan presidentin johdolla maljaa itselleen.
Lukijoiden luottamus pitää kuitenkin ansaita joka päivä uudelleen. Lehtiyhtiöt elävät juuri nyt Suomessakin epävarmuuden tilassa. Kestävätkö sanomalehdet internetin puristuksen?
Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen muistutti juhlapaneelissa, että amerikkalaiset kustantajat säikähtivät 1800-luvulla lennätintä. Sen pelättiin vievän lehdiltä lukijoita, kunnes lehdet keksivät ryhtyä parantamaan uuden vekottimen avulla uutissisältöjään.
Sama epäilys esitettiin, kun radio yleistyi. Sitten tulivat tv, väri-tv, teksti-tv, satelliitti-tv ja monitoimikännykät, mutta sanomalehdet mennä porskuttavat eteenpäin. Ne ovat sopeutuneet ja uudistuneet aina, ja niin ne aikovat tehdä vastakin. Strategia on koruton: uudistu tai kuole.
Pian yli puolet maailman ihmisistä käyttää nettiä. Lehtiyhtiöissä ei silti heitetä pyyhettä kehään. Ne aikovat pysyä vahvoina printissä sekä laajentua rivakasti internetissä ja muussa sähköisessä viestinnässä tuottamalla sisältöä, jota ilman ei pärjää.
- - - -
Oulun uuden valtuuston poliittiset ryhmät hoitivat tyylikkäästi ja hyvässä konsensushengessä ensi vaalikauden vallanjaon. Luottamuspaikat jaettiin ilman arvotonta pikkupolitikointia. Vastuullinen uusi alku herättää luottamusta ajatellen edessä olevia vaikeita ratkaisuja.