Oulu SM-liigan tuore hopeamitalijoukkue Kärpät on yksi siirtomarkkinoiden suurimmista häviäjistä. Häviäjä ennen kaikkea siksi, että seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Arponen, 65, siirtyy ennen tulevan kauden alkua kiekkojohtajien reserviin.
Kesäkuussa 1995 Kärppien puheenjohtajana aloittaneen Arposen meriittilista hakee vertaistaan: neljä kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi vuosina 2003-2009, kaksi seurajoukkueiden EM-hopeaa (2005 ja 2006) ja liiganousu keväältä 2000.
Arposen aikakaudella takavuosien murheenkryynistä on kasvanut Suomi-kiekon jättiläinen ja bisnesbrändi, jonka jäätävää tuloksentekokykyä muut SM-liigaseurat kadehtivat.
Maalitykkejä voi ostaa, mutta päteviä seurajohtajia ei ole kaupan. Siksi täytyy kysyä, onko Arposen vetäytymispäätös lopullinen?
"Pian olen hoitanut näitä asioita 15 vuotta. Se on aivan riittävästi yhdelle harrastukselle", Arponen hymähtää.
Päätös kypsyi hiljalleen jo viime kauden aikana. Arposta on helppo ymmärtää. Käytännössä hän on tehnyt, nähnyt ja kokenut matkallaan kaiken, mitä SM-liigaseura voi tarjota.
Uusi kausi,
entiset eväät
Teollisuusneuvos on saanut osansa niin haukuista kuin kehuista. Ja paineista, joita riittää Kärpissä aina.
"Jos tässä tehtävässä on, pitäisi tahtotilan olla kovempi. Pitäisi olla annettavaa, eikä vain kuluttaa organisaation energiaa. Ehkä tässä on vähän leipääntynyt", Arponen myöntää rehellisesti.
Kärpät saa uuden puheenjohtajan yhtiökokokouksessa, joka on perinteisesti järjestetty elo-syyskuun vaihteessa. Sitä ennen Arposella on vielä paljon tehtävää. Kiekko täytyy pitää liikkeessä.
Varsinkin nyt.
Huippukiekkoilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Taantuma moukaroi raskaasti kaikkia SM-liigaseuroja. Pahemmin kuin suuri yleisö vielä tajuaakaan.
"Uskon, että JYP osaa hyödyntää mestaruutensa. KalPan toiminnassa on nyt positiivinen vire, ja TPS pääsi jonkinlaisesta uusiutumisesta kiinni. Mutta sitten on tämä loppujoukko. Se, jolla ei ole tarjota yleisölle ja sidosryhmille mitään muuta kuin entinen tuote", Arponen selittää ja jatkaa:
"Seuroilla on oltava erinomaiset myyntiargumentit, jotta ne saavat kasaan samanlaisen kakun kuin päättyneellä kaudella. Jokaisen euron eteen on tehtävä entistä enemmän töitä."
Mutta riittääkö sekään?
Tasaisuus hyvä
ja huono asia
Arponen hahmottaa tilanteen kokonaiskuvan Finnveran entisen liiketoimintajohtajan kokemuksella. Tilanne ei ole toivoton, mutta vaatii joustamista kaikilta osapuolilta. Myös pelaajilta, joille SM-liigan hallitus esitti jo 20-30 prosentin palkanleikkauksia.
Arponen ei näe esityksessä mitään ihmeellistä.
"Sama keskustelu on käynnissä muuallakin yhteiskunnassa. Jo tehtyihin pelaajasopimuksiin puuttuminen olisi toki äärimmäinen keino."
Monen liigaseuran arki on päivittäistä selviytymistaistelua. Peli on jo nyt kovaa ja käy tulevina kuukausina yhä kovemmaksi, kun rahahanat sulkeutuvat. Nähtäväksi jää, kaataako taloustaantuma liigaseuroja.
"Se ei ole poissuljettu vaihtoehto", Arponen sanoo suoraan.
Takavuosina SM-liigaa mainostettiin maailman toiseksi tasokkaimpana kiekkosarjana. Todellisuuden kanssa väitteellä ei ole mitään tekemistä.
Palkanmaksukyvyssä SM-liiga häviää Venäjän, Sveitsin, Ruotsin, Saksan ja jopa Tshekin liigalle. Mestarien liiga (CHL) antoi osviittaa urheilullisista voimasuhteista. Finaalissa pelasivat sveitsiläinen Zürich ja venäläinen Magnitogorsk. Suomen mestari Kärpät hävisi alkulohkossa kahdesti Saksan mestari Eisbärenille.
"Mielestäni liiga ei ole niin tasokas kuin aiempina vuosina", Arponen huomauttaa.
SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen on ylistänyt puheenvuoroissaan sarjan tasaisuutta. Arposen mukaan tasaisuus on hyvä ja huono asia.
"Jos tyydymme siihen, että meillä on tasainen kansallinen sarja, niin ok. Mutta onko SM-liiga sellainen sarja, joka pitää meidät kansainvälisessä kilpailussa mukana? Mentiinkö nyt niiden ehdoilla, joiden resurssit ovat pienimmät?"
Hyviä kysymyksiä.
Toimintaa vain
pakon edessä
Mikä on SM-liigan tulevaisuus? Se on kysymys, johon ei löydy vastausta edes visionäärinä tunnetun Arposen kristallipallosta.
"Periaatteessa tuote on kunnossa. Katsojamäärät eivät ole romahtaneet, mutta entisillä eväillä on turha haaveilla kasvusta."
Arponen kaipaa suomalaisen huippukiekkoilun keskustelu- ja päätöksentekokulttuuriin ennakkoluulotonta notkeutta. Pitäytyminen tutussa ja turvallisessa on liian usein ainoa vaihtoehto.
"Miten sen kauniisti sanoisi... Täällä ei pystytä toimimaan kuin pakon edessä", Arponen muotoilee.
Talven aikana Euroopan eri kolkista on heitelty erilaisia ajatelmia ylikansallisista jääkiekkosarjoista. Puolivillaiset huitaisut ärsyttävät Arposta. Suunnitelmiaan ovat esitelleet muun muassa ruotsalaisseurojen urheilutoimenjohtajat, joilla ei ole mitään käsitystä markkinoinnin lainalaisuuksista.
"Mahdollinen uusi liiga ei ole mikään pelastusrengas. Olennaista on, että uusi tuote olisi kilpailukykyisempi kuin entinen. CHL on hyvä konsepti, koska sitä on lähdetty rakentamaan maltillisesti ja ammattimaisesti."
Arposen mukaan Pohjolan liigan kaltaiset viritykset kannattaa unohtaa.
"Liigan on katettava vähintään Länsi-Eurooppa, jotta markkina-alue olisi riittävän suuri ja sarja kiinnostaisi yleisöä, yhteistyökumppaneita sekä mediaa."
Toistaiseksi kaikki jatkuu ennallaan. Arponen uskoo, että taantuma viivästyttää uuden liigan käynnistämistä 5-10 vuodella. Ainoa fakta on, että Kärpät pelaa ensi kaudella SM-liigaa uuden puheenjohtajan alaisuudessa.
"Kyllä minä varmaan peleissä käyn, mutta muuten en jää taustalle hämmentämään."
Tuskin kukaan herrasmieheltä muuta odottaisikaan.