Kun Itävalta otti vastaan Euroopan unionin puheenjohtajuuden tämän vuoden alussa, tuli kauden ensimmäinen yllätys heti uudenvuodenpäivänä. Venäjä ilmoitti katkaisevansa naapurinsa Ukrainan kaasuntoimitukset, koska hinnasta oli erimielisyyttä.
Itävalta joutui ensitöikseen selvittämään, miten EU:n tulisi reagoida kiistaan, joka uhkasi jättää 46 miljoonan asukkaan maan - ja välillisesti osan EU:ta - ilman energiaa kesken talvipakkasten. Intensiivisen sukkuloinnin jälkeen kiista ratkesi ja Ukraina sai kaasua, mutta tapaus osoitti, että yllätyksellinen todellisuus pistää parhaatkin ennakkosuunnitelmat uudelle mallille.
Puheenjohtajamaan tehtävä ulkopolitiikan alalla on koota ja sovittaa maiden kannat ja sopia miten EU eri tilanteissa toimii ja puhuu. Päivystys ja yhteydenpito eri suuntiin on jatkuvaa.
Puheenjohtaja antaa säännöllisesti myös lausuntoja koko unionin nimissä. Esimerkiksi 4. kesäkuuta Itävalta julkisti lausunnon, jossa EU onnitteli lämpimästi Perun vastavalittua presidenttiä Alan Garciaa ja lupasi EU:lta jatkossakin tukea Perun kehitykselle ja köyhyyden vähentämiselle.
Suuremmissa tapahtumissa ja kriiseissä keinot ja kiistatkin ovat järeämpiä. Syksyllä 2001 silloinen puheenjohtajamaa Belgia kutsui välittömästi WTC-iskujen jälkeen koolle ylimääräisen huippukokouksen, jossa koottiin unionin rivejä terrorismia vastaan. Pian jälkeenpäin EU-maat kuitenkin hajosivat eri linjoille suhtautumisessa Irakin sotaan.
Nopea päätös,
nopea apu
Kriisipäivystystä EU:n piirissä tehostetaan uudella järjestelmällä, joka tulee virallisesti käyttöön Suomen kaudella. Suuronnettomuuksissa tai terrori-iskuissa selvitetään nopeasti, tarvitseeko EU-maa tai EU:n ulkopuolinen apua muilta mailta, minkä jälkeen päätökset ja toimet saadaan nopeasti käyntiin.
Toimista neuvotellaan Brysselissä EU-maiden kesken, kulloinkin toimivan puheenjohtajamaan johdolla. Suomessa yhteydet toimivat valtioneuvoston kansliaan perustetun valtionjohdon yhteyspisteen kautta.
Pientä ja suurta
järjestettävää
Suurin osa puheenjohtajamaan työstä on kuitenkin vähemmän dramaattista kuin hirmumyrskyjen tai sotien jälkien korjaamista. Suomalaiset virkamiehet johtavat puolivuotiskaudella puhetta ministerineuvoston sadoissa työryhmissä, joissa käsitellään kaikkea kalastuksesta ja viininviljelystä työturvallisuuteen ja siviilioikeuden päätösten vastavuoroiseen tunnistamiseen.
Samalla tavalla puheenjohtajina toimivat suomalaiset ministerit omien alojensa kokouksissa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) johtaa puhetta aina, kun koolla ovat EU-maiden johtajat.