Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa kansanäänestysten tarpeellisuuteen.
Kansanäänestys Unkarissa oli mitätön, kun vain 45 prosenttia äänioikeutetuista äänesti maan suhtautumisesta EU:n mahdollisiin pakolaiskiintiöihin. Kolumbiassa kansanäänestys hylkäsi 50 vuotta kestäneen sisällisodan lopettaneen rauhansopimuksen. Englannissa on kritisoitu EU-jäsenyydestä järjestettyä kansanäänestystä.
Suomessa on järjestetty kahdesti kansallinen neuvoa-antava kansanäänestys, vuonna 1931 kieltolain lakkauttamisesta sekä 1994 Euroopan unioniin liittymisestä.
Tarvitaanko demokratiassa kansanäänestyksiä ja jos tarvitaan, milloin?
Ratkaisu äänin 4-1, kyllä tarvitaan.
Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) mielestä Suomen liittymisestä euroalueeseen olisi pitänyt järjestää kansanäänestys.
- Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle, kuten Ruotsi ja Tanska. Olisimme välttyneet suurilta taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta vahingoilta. Euroalueessa olemme menettämässä lopunkin itsenäisyytemme. Siksi siitä tulisi erota, Väyrynen vaatii.
Kansanäänestystä EU-jäsenyydestä Väyrynen arvostelee.
- Suomen liittyessä Euroopan unioniin olisi tullut käyttää perustuslain säätämisjärjestystä. Jos olisi käytetty, Suomi olisi säilyttänyt itsenäisyytensä. Kun siitä haluttiin poiketa, turvauduttiin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen.
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) Oulusta sanoo, että suurissa historian käänteissä on perusteltua kysyä kansalaisilta. Sellainen oli, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
- Se oli esimerkki onnistuneesta kansanäänestyksestä. Osapuolet olivat hyvin valmistautuneita ja tulos oli kuin juuriin menevä jättimäinen opintokerho, jossa sekä Ei- että Kyllä-osapuolet kilpailivat argumenteilla, ei pelkällä agitaatiolla.
Unkarin kansanäänestystä pakolaisista Jaakonsaari pitää puolestaan irvikuvana.
- Kysymyksenasettelu oli valjastettu pelkästään tukemaan Viktor Orbánin yksinvaltiutta. Liian kevyesti käytettyinä kansanäänestykset murtavat edustuksellisen demokratian pohjaa, mikä loppujen lopuksi on demokraattisen järjestelmän perusta.
Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta katsoo, että edustuksellisessa demokratiassa kansanäänestyksen järjestäminen on poikkeustoimi, eikä sitä saisi käyttää poliittisen vastuun väistämiseen.
- Vastuu toteutuu muutaman vuoden väliajoin järjestettävissä vaaleissa ja että tämä sallii poliittisen päätöksenteon perustuvan pitkäaikaisiin ideologisiin valintoihin. Näin myös vältetään kansanäänestyksiin sisältyvä opportunismi sekä vaara siitä, että ääni annetaan perustein, jotka eivät liity kysymykseen, joka äänestyksessä asetetaan. Kansanäänestyksillä hallitseminen on merkki epäkypsästä poliittisesta järjestelmästä, Koskenniemi sanoo.
Kunnalliset kansanäänestykset Suomessa otettiin kuntalakiin 1990. Niitä on järjestetty kaikkiaan 61 ja useimmat ovat koskeneet kuntaliitoksia.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta sanoo, että kansalaiset haluavat yhä enenevässä määrin ilmaista mielipiteensä itselle ja yhteisölleen tärkeistä asioista myös vaalien välillä.
- Kansanäänestys edustaa kuntatasolla yhtä suoran vaikuttamisen demokratian tapaa. Äänestysaktiivisuus on ollut korkeaa. Kunnalliset kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia, mikä korostaa valtuuston vastuuta ja päätösvaltaa.
Valtio-opin professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta toteaa, että demokraattista järjestelmää vahvistaa se, että kansalaisille tarjotaan myös muita osallistumisen muotoja kuin vaaleissa äänestäminen.
- Kansanäänestykset voidaan kuitenkin järjestää hyvin tai huonosti. Kansanäänestyksiä ei pidä käyttää valikoivasti vain niissä tapauksissa, joissa voidaan etukäteen olettaa, että tulos on myötäsukainen poliittisten päätöksentekijöiden näkemysten kanssa. Vaihtoehtojen muotoilut eivät saa ohjata jonkin tietyn vaihtoehdon todennäköiseen voittoon. Lisäksi on tärkeää, että kansanäänestykseen liittyy perusteellinen julkinen keskustelu.
Kaisa Herneen mielestä kansanäänestyksen yhteydessä pitäisi järjestää kansalaisraateja, joissa satunnaisotokseen perustuva joukko kansalaisia keskustelee, pienryhmissä eri puolilla maata, kansanäänestyksen aiheesta moderoidussa, tasa-arvoisessa ja toisia keskustelijoita kunnioittavassa ilmapiirissä. Kansalaisraatien loppulauselmat julkaistaan sitten tiedoksi kaikille.
Mitä mieltä olet kansanäänestyksistä? Millaiseen kysymykseen kansanäänestys sopii demokratiassa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
