Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa esitykseen sisällyttää Oulujoen vesivoimala-arkkitehtuuri Unescon maailmanperintökohteeksi.
Oulujoen vesistön 16 voimalaitosaluetta rakennettiin 1940-1963. Niihin kuuluvat myös Oulun ja Kajaanin kaupunkien koskikeskukset. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti esittää voimalaitosarkkitehtuuria maailmanperintökohteiden listalle. Samalla edellytetään, että maailmanperintö-nimityksen tulee mahdollistaa kalateiden rakentamisen.
Vapaa Oulujoki toimi aikoinaan idän ja lännen valtatienä. Se oli kuuluisa lohijoki ja matkailukohde. Sopivatko voimalaitosalueet rakennetuksi kulttuuriympäristökohteeksi?
Ratkaisu äänin 3-2 kyllä sopivat.
Pohjois-Pohjanmaan maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko pitää Oulujoen voimalaitosten kokonaisuutta laadukkaana oman aikansa tuotteena. Hänen mielestään voimalaitos- ja asuntoalueet ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maamme tärkeimmistä jälleenrakennuskauden muistomerkeistä.
Reskalenko sanoo, että ne ovat jo nyt valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Lisäksi Montan, Pyhäkosken, Jylhämän, Pällin, Nuojuan ja Utasen voimalat ja asuntoalueet ovat kansainvälisesti merkittäviä, modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Docomomon kohteita.
- Tätä kokonaisuutta kelpaisi esitellä maailmanperintömatkailijoille. Samalla kansainvälinen huomio voisi kiinnittyä kahden maakunnan rikkaaseen luontoon, Reskalenko toteaa.
Vaelluskala ry:n toiminnanjohtaja Henrik Kettunen huomauttaa, että maailmaperintökohteita ei valita poliittisesti, vaan kulttuuri- ja luontoarvojen perusteella.
- Alkuperäistä Oulujokea voisi esittää Unescon luontoperintökohteeksi. Onhan joki ollut merkittävä koskineen ja vaelluskaloineen. Joen historia on lisäksi hyvin dokumentoitu. Oulujoen luontoperintöarvot ovat nykyisin pahassa alennustilassa.
Kettusen mielestä vesivoima on energiapolitiikkaa.
- Unescoa ja politiikkaa ei pitäisi sotkea keskenään. Tarvitaan sovun ja oikeudenmukaisuuden edistämistä. Tutkijoiden mielestä vesivoiman ympäristönormit olisi syytä laittaa isoon remonttiin. Tällainen elävöittäisi Oulujoen vartta.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu, filosofian tohtori Esa Aalto toteaa, että kalatietkään eivät auta lohen palauttamisessa Oulujokeen.
- Vesivoimaloiden rakentaminen hävitti Oulujoen lohen ja tuhosi muun jokiekosysteemin ja alkuperäisen joenvarren kulttuurin. Kaikki kosket rakennettiin, jolloin lohelle ei jäänyt lainkaan lisääntymispaikkoja, Aalto sanoo.
Hänen mielestään Oulujoki voisi sopia maailmanperintökohteeksi, jos voimalaitoksia poistettaisiin käytöstä alimmista alkaen ja jokea palautettaisiin luonnontilaan alkuperäisine koskineen. Tällöin vanhat voimalaitosrakenteet voisivat toimia museoina ja muistona menneestä vesivoimarakentamisesta.
Oulujoki-Seuran puheenjohtaja, tekniikan tohtori Jouko Arvolan mukaan Oulujoen valjastaminen oli tärkeää sodanjälkeisestä sähköpulasta selviämiseksi ja voimalaitokset vastasivat valmistuttuaan neljäsosan koko Suomen sähköntuotannosta.
- Unescon maailmanperintöluetteloon pyrkiminen edellyttää ensin oman maan aieluetteloon pääsemistä. Maailmanperinnöksi kohde on nuori edustaen yhtä aikakautta. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo vesivoimalaitoksineen Kouvolan lähellä on hieman samankaltainen joskin paikallinen ja vanhempi. Valituksi tultuaan Oulujoen vesistöalueen imago nousisi tuoden matkailutuloja, mutta suojelun johdosta muutokset alueella olisivat rajoitettuja.
Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen näkee myös kohteet tärkeänä osana jälleenrakentamiskauden historiaan toisen maailmansodan jälkeen, jolloin sotakorvaukset tuli maksaa ja tarvittiin runsaasti uutta voimantuotantoa.
- Maamme eturivin arkkitehdit suunnittelivat Oulujoen vesistön voimalaitokset tuolloin mahdollisimman hyvin maisemaan sopiviksi.
Anne Sormunen kertoo, että jo pelkästään nyt tehdyn Maailmanperintökohde-esiselvityksen avulla on saatu runsaasti lisätietoa alueen lähihistoriasta.
- Tätä aineistoa pystymme jo nyt hyödyntämään alueemme elinvoiman kehittämisessä erityisesti matkailun saralla. Tämä työ myös nostaa kansallisesti ja kansainvälisestikin esille Oulujokilaaksoa ja sen ainutlaatuisuutta. Maailmanperintötoimintaa kehitetään vuorovaikutuksessa paikallisten yhteisöjen kanssa siten, että se tuottaa kohdealueelle iloa, hyötyä ja lisäarvoa.
Mitä mieltä olet Oulujoen vesivoimalaitosalueista? Sopivatko ne maailmanperintökohteeksi? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.