Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa sopimattomaan käytökseen työpaikoilla.
Rehtori sai potkut virkasuhteesta Kärsämäellä hänen vähäteltyään seksuaalista häirintää. Häntä oli jo aikaisemmin varoitettu sopimattomasta käytöksestä, kuten huutamisesta ja kiroilusta. Linux-järjestelmän kehittäjä Linus Torvalds myönsi raivokohtauksensa työyhteisössään ja lähti itse jäähylle. Ovatko nämä poikkeuksia vai siedetäänkö työpaikoilla huonoa käytöstä yleisemminkin liikaa?
Ratkaisu äänin 4-1 kyllä siedetään liikaa huonoa käytöstä työpaikoilla.
Työterveyslaitoksen mukaan yli satatuhatta suomalaista työntekijää kokee joka päivä epäasiallista kohtelua tai häirintää työpaikallaan. Työkykyjohtaja Kristiina Halonen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta sanoo, että yksittäisen työntekijän inhimillisen kärsimyksen lisäksi huonon käytöksen vaikutukset ovat merkittävät myös yhteiskunnalle.
– Epäasiallinen käytös työpaikalla aiheuttaa turhia sairauspoissaoloja, joiden kustannukset ovat iso kustannuserä niin työnantajalle kuin yhteiskunnallekin. Työyhteisössä tulisi olla selvät pelisäännöt siitä, mikä on hyvää ja sallittua käytöstä ja mikä ei. Mitä aiemmin ikäviin tilanteisiin puututaan, sitä helpompi tilanne on korjata.
Työpaikkakiusaamista tutkiva väitöskirjatutkija Susanna Lundell Turun yliopistosta sanoo, että monissa organisaatioissa ei haluta, osata tai uskalleta puuttua esimiesasemassa olevien henkilöiden epäasialliseen käytökseen. Hänen mukaansa on poikkeuksellista, että asiattomasti käyttäytyvä esimies tai organisaation ylimpään johtoon kuuluva henkilö irtisanotaan, saati lähtee oma-aloitteisesti jäähylle.
– Omassa tutkimuksessani tyypilliset tapaukset ovat sellaisia, joissa alaisiaan epäasiallisesti kohdellut esimies on saanut pitää työnsä ja jopa edennyt organisaation hierarkiassa, mutta hänen kiusaamansa, syntipukiksi leimattu työntekijä on menettänyt terveytensä, työkykynsä ja työpaikkansa.
Työterveyspsykologi Jeppe Komulainen Mehiläisen Työelämäpalveluista sanoo, että avoin keskustelukulttuuri ja toimintamallit epäasiallisen käytöksen varalle auttavat ennaltaehkäisemään ongelmia ja korjaamaan jo kärjistyneitä tilanteita.
– Liikaa sietämistä on kuitenkin niissä säännöllisesti esiin tulevissa tapauksissa, joissa toistuvasti tai yhden kerran räikeästi ylitetään asiallisen käyttäytymisen rajat ilman, että asiaan puututaan. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi silloin, kun työyhteisössä hämärtyy mikä on hyväksyttävää tai pelätään asioiden esiin nostamisen seurauksia, Komulainen toteaa.
Palvelualojen ammattiliiton PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne sanoo, että työyhteisön jokaisella jäsenellä on vastuu omasta käyttäytymisestään. Huono käytös pilaa työilmapiirin ja asiakaskokemuksen.
– Esimiesten vastuu on vieläkin suurempi, sillä valta-asemaa ei saa käyttää väärin esimerkiksi huutamalla tai uhkailemalla alaisiaan. Työssäni näen valitettavan usein tilanteita, joissa esimiestyö on ala-arvoista. Kannattaisi muistaa, että työntekijöitä huonosti kohteleva yritys ei saa parhaita osaajia pysymään palveluksessaan ja työntekijöiden motivaatio ja lojaalisuus yritystä kohtaan jäävät heikoksi mikäli heitä ei arvosteta.
Kalliorinne muistuttaa, että työsopimuslain mukaan työntekijällä pitää olla mahdollisuus korjata käytöstään mikäli virheitä tapahtuu. Tämän vuoksi huonosta käytöksestä ei voi jaella "pikapotkuja", vaan ensin on varoitettava ja kehotettava korjaamaan käytöstään. Mikäli käytös ei varoituksista huolimatta muutu ja ongelmat ovat kiistattomia ja jatkuvia, niin silloin irtisanomiskynnys voi ylittyä.
Neuvottelupäällikkö Jorma Palolan mukaan KT Kuntatyönantajat ovat työelämän kehittämistoiminnassa usean vuoden ajan kiinnittäneet huomiota väkivalta- ja häirintätilanteiden ehkäisemiseen ja käsittelemiseen työpaikalla. Se on huomioitu esimieskoulutuksessa ja sen eteen tehdään yhteistyötä palkansaajajärjestöjen kanssa.
– Tilanne on havaintojeni mukaan olennaisesti parempi kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Ongelmia seurataan systemaattisesti ja niihin puututaan. Kysymykseen voisi vastata myös kyllä. Puuttumiskynnys voi joissain työyhteisöissä olla yhä liian korkea. Jos ongelmaan ei puututa heti, sen korjaaminen on aina vaikeampaa.
Millaisia kokemuksia sinulla on huonosta käytöksestä työpaikalla? Siedetäänkö sopimattomuuksia liikaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
