Pu­hee­nai­he: Ro­mah­ti­ko Nokian kän­nyk­kä­bis­nes huonoon joh­ta­mi­seen?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Nokian matkapuhelin liiketoiminnan romahtimiseen vajaat kymmenen vuotta sitten.

Nokia oli aikoinaan maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Kuvassa ensimmäisiin Lumia-sarjan laitteisiin kuulunut puhelin. Puhelimessa oli Windows-pohjainen käyttöjärjestelmä. Nokian hallituksen nykyisen puheenjohtaja Risto Siilasmaan uuden kirjan mukaan erityisesti Jorma Ollilan tuoma huutojohtaminen oli yksi syy Nokian puhelinbisneksen romahdukseen. Arkistokuva.
Nokia oli aikoinaan maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Kuvassa ensimmäisiin Lumia-sarjan laitteisiin kuulunut puhelin. Puhelimessa oli Windows-pohjainen käyttöjärjestelmä.
Nokia oli aikoinaan maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Kuvassa ensimmäisiin Lumia-sarjan laitteisiin kuulunut puhelin. Puhelimessa oli Windows-pohjainen käyttöjärjestelmä.
Kuva: Heikki Uusitalo

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Nokian matkapuhelin liiketoiminnan romahtimiseen vajaat kymmenen vuotta sitten.

Pelon ilmapiiri Nokiassa eli voimakkaana silloin, kun yhtiö menetti 2010-luvun alussa maailman johtavan markkina-aseman kännykkäliiketoiminnassaan. Nokian hallituksen nykyisen puheenjohtaja Risto Siilasmaan uuden kirjan mukaan erityisesti Jorma Ollilan tuoma huutojohtaminen oli yksi syy Nokian puhelinbisneksen romahdukseen.

Loppuiko Nokian kännykkäbisnes huonoon johtamiseen?

Ratkaisu äänin 3-2: ei kaatunut.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professorin Rauli Sventon mielestä Nokialla oli käytettävissään ratkaisuja, jotka onnistuessaan olisivat johtaneet kännykkäliiketoiminnan kannalta parempaan lopputulokseen.

- Näiden kehityslinjojen hyödyntämättä jättäminen perustuu johdon strategisiin päätöksiin. Samalla on kuitenkin todettava, että hallitsevan markkina-aseman säilyttäminen nopean teknisen kehityksen alalla on erittäin haastavaa. Taloustieteilijöiden termi ”luova tuho” kuvaa hyvin tätä haastetta. Nälkä parempiin asemiin on suurempaa johtajan vierellä. Tämä talouden perusdynamiikka synnyttää myös uusia mahdollisuuksia, Oulun seutu on tästä loistava esimerkki, Svento sanoo.

Kosketusnäyttöisen puhelimen keksijä Johannes Väänänen toteaa, että osa hyvää johtajuutta on käsittää, että tärkeitä keksintöjä voi tulla firman ulkopuoleltakin.

– Huutojohtamista tai ei, Nokian uskomaton menestys 2000-luvun alussa peilautui ylimieliseen asenteeseen johtotasolta ihan keskijohtoon asti. Ulkopuolisia keksijöitä ja keksintöjä ei noteerattu.

Minulle läheisin esimerkki on tietysti kosketusnäyttökeskeinen käyttöliittymä. Jos tässä olisi oltu vastaanottavaisia, Nokialla olisi ollut oma “iPhonensa” ennen Applea ja sen teknologia olisi tullut MyOrigolta. Nyt keskeiset MyOrigo-patentit ovat Applella ja se on eräs maailman arvokkaimpia firmoja.

Strategisen johtamisen apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopistossa sanoo, että pelko vaikutti Nokian romahdukseen, mutta ei ollut ainoa syy. Hänen mielestään pelkoon vaikutti joidenkin johtajien käyttäytymisen lisäksi organisaation rakenne, kun keskijohdon näkymä asiakkaisiin ja kilpailijoihin väheni.

– Keskijohdon piti kiinnittää yhä enemmän huomiota Nokian sisäisiin rajapintoihin ja vaatimuksiin. Tämä sai organisaation sisäiset uhat tuntumaan ulkoisia merkittävimmiltä ja vahvisti pelon kulttuuria. Se haittasi tiedonkulkua ja vaikeutti päätöksentekoa. Nokian tarina kertoo siitä, miten organisaation rakenteen ja prosessien suunnittelussa pitäisi ottaa niiden tunnetason vaikutus huomioon.

Nokian hallituksen nykyisen puheenjohtaja Risto Siilasmaan uuden kirjan mukaan erityisesti Jorma Ollilan tuoma huutojohtaminen oli yksi syy Nokian puhelinbisneksen romahdukseen. Arkistokuva.
Nokian hallituksen nykyisen puheenjohtaja Risto Siilasmaan uuden kirjan mukaan erityisesti Jorma Ollilan tuoma huutojohtaminen oli yksi syy Nokian puhelinbisneksen romahdukseen. Arkistokuva.
Kuva: Joel Maisalmi

Servicepoint Oy:n teknologiajohtaja Iiro Jantunen löytää Nokian kännykkäbisneksen romahdukseen kolme syytä. Hän työskenteli tutkimusinsinöörinä Nokian tutkimuskeskuksella vuosina 2004-2009.

– Ensinnäkin 1990-luvun mobiilikäyttöjärjestelmät Palm, Symbian, Blackberry ja Windows CE vanhentuivat ja niiden korvaaminen uudella asiakaskuntaa menettämättä ei onnistunut keneltäkään, Jantunen sanoo.

– Toiseksi teknologiakilpailun siirtyessä sovellutusekosysteemiin amerikkalaiset sovellutuskehittäjät suosivat amerikkalaisia käyttöjärjestelmiä. Ja teleoperaattorit tulivat portinvartijoiksi markkinoille. Kolmanneksi Intel-yhteistyö epäonnistui ja Meegon tekninen alusta osoittautui kilpailukyvyttömäksi. Nokia ei kyennyt hallitsemaan käyttöjärjestelmän kehitystä.

Nokian historian vuoteen 2000 saakka kirjoittanut professori Martti Häikiön mielestä johtamistyyli on epäolennainen kysymys ja johtaa harhaan, sillä yhtiö nousi ja laski saman miehen aikana.

– Olennaisempaa olisi kysyä, mitä ratkaisuja Nokian johdossa tehtiin. Nokian alamäki alkoi 2000-luvun alussa, mutta Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan suhde koskee toista aikaa. On vielä tutkimatta, miksi Nokia menetti asemansa matkapuhelinliiketoiminnassa.

Häikiön mukaan nyt näyttää olevan kyse siitä, että Jorma Ollilan imago on vain "joutunut tuuleen".

– Näin kävi myös presidentti Urho Kekkoselle, kun häntä aikoinaan ylistettiin ja sitten tuli aika, jolloin häntä arvosteltiin, Häikiö huomauttaa.

Mitä mieltä olet, miksi Nokia menetti maailman johtavan asemansa kännykkäbisneksessä? Olisiko Nokia voinut välttää romahduksen? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.