Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa hyväntekeväisyyteen ja hyvinvointivaltioon.
Hyväntekeväisyyteen ohjataan eniten jouluna varoja. Yritykset ja muut organisaatiot luovuttavat joulutervehdyksiinsä aikaisemmin käyttämänsä varansa terveyttä tai muuta hyvinvointia edistäviin kohteisiin.
Myös yksityisillä ihmisillä on paljon mahdollisuuksia auttaa vaikkapa vähävaraisia.
Onko oikein, että hyvinvointi Suomessa rakentuu yhä enemmän vain yksityisten hyväntekeväisyyteen?
Ratkaisu äänin 3-2 ei hyvinvointi perustu liikaa hyväntekeväisyyteen.
Kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Pelastusarmeijan Oulun osastosta on sitä mieltä, että hyvinvointi rakentuu tällä hetkellä liikaa hyväntekeväisyyteen.
– Laki takaa melko hyvät oltavat kaikille Suomessa oleskeleville ihmisille, mutta sote-palveluissa laki ei toteudu ja siksi ihmiset joutuvat ajoittain jopa kärsimään nälkää tai jäävät vaille tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Mäkelä-Tulander muistuttaa, että suomalainen lainsäädäntö ja käytännöt perustuvat hyvinvointivaltion mallille.
– Hyvinvointi voitaisiin järjestää muullakin tavalla, mutta se vaatisi hyvin perusteellisia muutoksia ja myös järjestöjen kuulemista. Kolmas sektori ei pysty eikä sen kuulu järjestää ihmisille perusturvaa vaan se on Suomessa määritelty valtion tehtäväksi.
Diakoniatyöntekijä Kirsi Karppinen Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta sanoo, että lähimmäisen auttaminen on aina positiivinen asia, tapahtuu se sitten kenen tahansa toimesta.
– Tässä ajassa ei voi liikaa välittää lähimmäisistä. Aina avun ei tarvitse olla aineellista. Itselläni nousee kapinamieli siitä, miksi auttamisen halu herää lähinnä joulun alla eikä ympäri vuoden? Tarvitsemme välittämisen vallankumousta!
Kirsi Karppinen pitää tärkeänä sitä, että yhteiskunnan rakenteet turvaisivat ensisijaisesti hädässä olevien elämää.
– Yhä enemmän on oululaisia, jotka jäävät rakenteiden rattaisiin. Heillä ei ole voimavaroja hakea apua eikä välineitä toimia, esimerkiksi verkkopankkitunnuksia. Yhteiskunnan tulisi panostaa enemmän ennaltaehkäisevään työhön.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila Muhokselta toteaa, että sosiaaliturva Suomessa on vahvaksi rakennettu ja yhteiskunnan turvaverkko on vertailuissa kattava.
– On sydämen asia, jos kansalainen kokee tarpeelliseksi lahjoittaa tarvitseville. Kolmannen sektorin, järjestöjen ja vapaaehtoisten työ on merkittävää, arvokasta ja järjestäytynyttä lähimmäisen palvelua. Sopimusyhteiskuntamme tehtävä on lähtökohtaisesi turvata kansalaistemme hyvinvointi ja auttaa heitä arjen vaikeuksissa. Suomesta on luotava maa, jossa tullaan toimeen omalla työllä, ja yhteiskunnalla on käytössään resurssit auttaa ja tukea apua tarvitsevia. Hyväntekeväisyys kuuluu lähimmäisenrakkauteen, ei yhteiskuntamme perusrakenteeksi. On tietenkin hyvä, jos ihmisillä on varaa auttaa lähimmäisiään.
Köyhyystutkija, Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalon mielestä suomalainen hyvinvointivaltio turvaa paljon ihmiselämän riskitilanteita niin palveluina kuin tulonsiirtoina.
– Paikoin hyvinvointivaltion pohja kuitenkin vuotaa, kun ensisijaista sosiaaliturvaa täydentää yhä useammalla pitkäaikaisesti toimeentulotuki ja epävirallisen avun muodot. Erilaisia keräyksiä, ruoanjakeluita ja muuta kansalaistoimintaa tarvitaan, mutta ne eivät saa olla korvaamassa perustuslain takaamaa sosiaaliturvaa. Avustukset eivät poista köyhyyttä, vaan syitä pitää torjua niin ylivelkaantumisen kitkemisellä, järkevämmällä asuntopolitiikalla kuin sosiaaliturvaa uudistamalla.
Eläkkeellä oleva hammasteknikkomestari Kalevi Ilkka järjestää ilmaisen ruokailun yksinäisille jo 24. kerran Oulussa. Tällä kertaa ruokaa on tarjolla Aleksinkulmassa Aleksanterinkatu 9 lauantaina jouluaattona 24.12. kello 11.30.
– Hyvinvointi ei saa kuitenkaan olla pelkän hyväntekeväisyyden varassa, vaikka vanha kansan sanonta on, että kansan käsi on karttuisa. Joulu herkistää monen suomalaisen auttamaan. On hyvä, jos apu menee esimerkiksi varattomille lapsiperheille.
Mitä mieltä olet hyväntekeväisyydestä? Voiko hyvinvointi Suomessa rakentua hyväntekeväisyyden varaan? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.