Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa sähkönsiirron hintaan. Se on noussut rajusti vuoden 2013 jälkeen, vaikka varsinaisen sähkön hinta on pysynyt suhteellisen vakaana. Merkittävin syy korotuksille on tuona vuonna voimaan astunut lakimuutos, joka kiristi toimitusvarmuuskriteereitä. Korkeita siirtohintoja on kritisoitu paljon, viimeksi Kalevan ja Ylen vaalitentissä maanantaina. Pitäisikö valtion puuttua sähkönsiirron hintaan?
Raadin ratkaisu äänin 4–1: valtion ei pitäisi puuttua sähkönsiirron hintaan.
Energiamurrokseen liittyvää tutkimusta Vaasan yliopistossa tekevä markkinoinnin professori Arto Rajala pitää siirtohintojen noususta käytävää keskustelua oikeutettuna. Hän pelkää sääntelyn tiukentamisen johtavan siihen, että tarvittavia toimitusvarmuuteen liittyviä investointeja ei voitaisi toteuttaa suunnitellusti.
– Toisaalta käynnissä oleva energiamurros älykkäine sähköverkkoineen tulee vahvistamaan kuluttajan roolia suhteessa yhtiöihin. He voivat tehdä yksilöllisiä valintoja ja ryhtyä jopa tuottaja-kuluttajaksi. Uskon markkinoille syntyvän uudenlaisia energiayhteisöjä, mikä tuo verkkoyhtiöille paineita siirtohintojen alentamiseen, mutta luo niille myös uusia mahdollisuuksia tarjota lisäpalveluita, Rajala sanoo.
Sähkönsiirron hinnoittelua valvovan Energiaviraston verkot-ryhmän johtaja Veli-Pekka Saajo on Rajalan kanssa samoilla linjoilla.
– Energiaviraston toimivalta perustuu EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön. Eduskunta on säätänyt toimitusvarmuuden parantamisen lakiin ja Energiaviraston tehtävänä on valvoa, että tarvittavat investoinnit tehdään. Sähköverkkoyhtiöt voivat itse päättää keinot, joilla investoinnit tehdään eikä niitä ole velvoitettu maakaapeloimaan koko verkkoaan, hän sanoo.
Saajon mukaan sähköyhtiöiden investoinneilla on myös ollut vaikutusta toimitusvarmuuteen.
– Viime talven myrskyt osoittivat, että tehdyt investoinnit ovat jo vaikuttaneet toimitusvarmuuteen, koska merkittävästi vähemmän asiakkaita oli sähköittä. Näkisin myös, että siirtohintojen korotuspaineet hellittävät lähivuosina.
Energiateollisuus ry:n verkkoyksikön johtaja Kenneth Hänninen puolestaan sanoo, että sähkönsiirtohinnat ovat erittäin säädeltyjä jo nyt.
– Lainmuutoksen jälkeen kotitalouksien siirtohinta on noussut noin sentillä ja toimitusvarmuus on parantunut merkittävästi. Aapeli-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot jäivät lyhemmiksi ja sähköttömien asiakkaiden määrä jäi puoleen siitä, mitä se olisi ollut ilman investointeja.
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää sähkön käytön lisäämistä. Sähköverkkoyhtiöt vastaavat haasteeseen varmistamalla varman sähkön saannin. Valtion tulee antaa verkkoyhtiöille työrauha, jotta ne voivat täyttää valtion niille asettamat velvoitteet, Hänninen sanoo.
Myös Oulun Energia siirto ja jakelu Oy:n toimitusjohtaja Katja Virkkunen pitää nykyistä sääntelyä riittävänä.
– Valtio valvoo ja säätelee siirtohintoja Energiaviraston toimesta riittävän tehokkaasti jo nyt valvontamallin sekä hintojenkorotuskaton avulla. Valtion taholta on puututtu sähkön siirtohintaan säätämällä verkkoyhtiöille toimitusvarmuusvelvoitteet, joiden täyttäminen vaatii merkittäviä investointeja sähköverkkoon ja siihen liittyviin järjestelmiin. Näiden vuosia jatkuvien investointien rahoittamiseksi on yhtiöillä hintojen korotuspaineita. Sähkön siirtohinnasta keskusteltaessa on huomioitava, että siirtolaskussa maksetaan lisäksi myös valtiolle välitettävä sähkövero.
Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sen sijaan on sitä mieltä, että siirtomaksujen hinnoittelu pitäisi ottaa välittömästi käsittelyyn.
– Kansalaiset ovat vihaisia jatkuvasti kallistuvista siirtomaksuista. Eduskunnan tulee ottaa siirtomaksut välittömästi käsittelyyn. Verkkoinvestoinneista on leikattavissa jopa miljardi euroa, kun verkkojen ennenaikaisten uusimisten ja maakaapeloinnin sijasta hyödynnetään toimitusvarmuuspoikkeamat ja hankitaan haja-asutusalueella myrskyvalmius palveluna käyttäjiltä. Siirtomaksut alenevat, kun eduskunta laskee sallittua tuottoprosenttia, asettaa selkeät rajat ja säännöt yhtiöiden verosuunnitteluun sekä velkavivutukseen. Sähkön siirtomaksun kiinteälle perusmaksulle tulee asettaa katto, Savolainen sanoo.
Kerro mielipiteesi aiheesta kirjoittamalla se jutun alla olevaan kommenttilaatikkoon.