Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa maakuntauudistuksen jälkeisten valtuustojen kokoonpanoon. Jokaisella kunnalla on väkilukuun perustuva edustus nykyisissä maakuntavaltuustoissa.
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta pitää mahdollisena, että osa kunnista jää kokonaan vaille omaa edustajaa maakuntauudistuksen jälkeen, kun valtuusto valitaan vaaleilla. Pitäisikö maakuntavaalit toteuttaa niin, että kaikkien kuntien edustus taataan valtuustoissa myös jatkossa?
Raadin ratkaisu äänin 4–1: Kaikkien kuntien edustusta ei tarvitse taata.
– Maakuntavaltuuston tehtävänä on hoitaa maakunnan, ei yksittäisten kuntien asioita. On tärkeää, että valtuustoon saadaan vahvoja alueellisia päättäjiä, joilla on aito ymmärrys koko maakunnan hyvinvoinnista ja elinvoimasta sekä eri alueiden vahvuuksista ja kuntalaisnäkemyksistä. Kuntapäättäjien tulee välittää tätä tietoa. Siksi maakuntavaltuutettujen ja eri alueiden kuntapäättäjien välille tulisi rakentua tiivis luottamus ja aito yhteistyörakenne, sanoo Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen.
Sormunen korostaa, että maakunnat ja kunnat ajavat yhteistä asiaa, sillä ilman kuntia ei ole maakuntiakaan.
Myös valtiotieteen tohtori ja aluetutkija Timo Aro sanoo, että valtuutettujen tehtävänä on ajaa koko maakunnan yhteistä etua riippumatta omasta taustastaan.
– Jos hakemalla hakee jotain uutta tai lisäarvoa maakuntahallinnosta, se on juuri kaupunkien nykyisen äänileikkurin poistuminen maakuntaelimistä. On reilua ja tasapuolista nykyisen vinouman sijaan, että kaupunkien ja kaupunkialueiden ääni kuuluu jatkossa sillä painoarvolla, mitä niiden aidosti leveät hartiat edellyttävät. Tämä ei silti tarkoita selän kääntämistä pienille kunnille, vaan on vain yksi looginen käytännön seuraus niin sanotusta kansanvaltaisuudesta, Aro sanoo.
Samoilla linjoilla on kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.), joka pitää tärkeänä, että valtuustoissa olisi hyvä edustus koko maakunnasta.
– Eduskuntavaalit osoittavat, että vetovoimaiset ehdokkaat myös pienemmistä kunnista pääsevät läpi. Eduskunnassa on edustajia 94 eri kunnasta. Sama ilmiö on mahdollista ja toivottavaa maakuntavaaleissa.
Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen puolestaan sanoo, että maakuntahallinnon yhteistyö kuntien kanssa on pyritty turvaamaan lailla.
– Se on pyritty turvaamaan maakuntalaissa sekä maakuntien tehtäviä koskevissa erityislaeissa. Maakuntavaaleissa asukkaat antavat äänensä kuntarajoista riippumatta parhaaksi katsomalleen ehdokkaalle.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) sen sijaan pelkää alueellista vastakkainasettelua.
– Maakuntauudistus tulee keskittämään palveluja ja päätöksentekoa ennennäkemättömällä tavalla. Kun luodaan kokonaan uusi hallinnon taso, valta uhkaa keskittyä keskuskaupungeille, mikä saattaa ruokkia alueellista vastakkainasettelua. Olisi parempi edetä kuntalakipohjaisesti kuntien yhteistyötä tukien. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava uudistuksen keskiössä, ilman muita rönsyjä. Nykyiset maakuntien liitot voidaan säilyttää aluekehitys- ja muita tehtäviä varten. Niiden valtuustoissa kuntien tasapuolinen edustus on turvattu, hän sanoo.
Pitäisikö sinun mielestäsi joka kunnalle taata edustus uudessakin maakuntavaltuustossa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.