Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa poliittisiin kannatusmittauksiin.
Gallupit pettivät USA:n presidentinvaaleissa sekä Brexit-kansanäänestyksessä. Myös perussuomalaisten jytky 2011 jäi ennustamatta. Ovatko gallupit turhia?
Ja ohjaavatko gallupit äänestämistä, kun moni miettii ratkaisuaan äänestyspäivään saakka. Riittäisikö, että mielipidemittauksilla haettaisiin tietoa mielipiteistä vain vaalien välillä, mutta vaalien alusaika rauhoitettaisiin gallupeilta?
Ratkaisu äänin 5-0 ei tarvitse kieltää.
Pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja, entinen Suomenmaa-lehden päätoimittaja ja keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo, että gallupit kuuluvat demokratiaan eikä niitä kannata edes yrittää kieltää.
- Sehän ei nykymaailmassa edes onnistuisi. Kieltoa olisi helppo kiertää paitsi naapurimaiden lehdistön myös sosiaalisen median kautta, Laaninen huomauttaa.
Hänen mukaansa gallupien vaikutuksista äänestäjiin on esitetty kaksi teoriaa. Osa voi kiivetä voittajan vankkureihin. Toisaalta alakynnessä olevan ehdokkaan tai puolueen tukijoukot voivat aktivoitua tekemään entistä kovemmin vaalityötä.
- Sauli Niinistön poikkeuksellisen gallupsuosion vuoksi näiden vaalien jälkeen kannattaisi kyllä erikseen tutkia, kumpi teoria selitti äänestäjien käytöstä paremmin, Laaninen ehdottaa.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen mielestä kyselyt tuottavat kiinnostavaa sisältöä. Hän kuitenkin alleviivaisi, että ne ovat kyselyjä, jotka mittaavat vain kyselyssä mukana olleitten näkemyksiä.
– Voimakkaita johtopäätöksiä ei saa tehdä, ja virhemarginaalin merkitystä on korostettava. Kannattaa myös alleviivata kyselyn tekohetkeä ja kysyä mitkä asiat saattoivat juuri silloin vaikuttaa vastaamiseen, Jokinen sanoo.
Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner toteaa, että mielipidetiedustelujen osuvuus on hakusessa, ja heitot voivat olla jopa merkitseviä. Mikael Jungner on entinen Ylen toimitusjohtaja sekä SDP:n kansanedustaja ja puoluesihteeri.
– Tutkimusten kertoimet antavat myös sijaa manipuloinnille ja valemedialle, hän sanoo.
Hän ei kuitenkaan lähtisi kieltämään mielipidemittauksia vaalien alla.
– Kieltämiseen ei ole riittävästi perustetta. Kyse on viime kädessä sananvapaudesta, Jungner toteaa.
Turun yliopiston valtiotieteen professori Elina Kestilä-Kekkonen mielestä kannatusmittauksia vaalien alla ei tule rajoittaa, mutta mittaukset tulee toteuttaa luotettavasti ja ne pitää raportoida mediassa niin, että tilastolliset epävarmuustekijät huomioidaan. Hänen mielestään gallupit lisäävät mielenkiintoa vaaleja kohtaan ja antavat kansalaisille kuvan siitä mitkä ovat oman ehdokkaan tai puolueen menestymismahdollisuudet.
– Yleensä gallupit vaikuttavat eniten kannastaan epävarmimpiin, mutta vaikutukset ovat moninaiset. Ne voivat johtaa strategiseen äänestämiseen, altavastaajan tukemiseen tai voittajan vankkureihin hyppäämiseen. Gallupit eivät automaattisesti hyödytä vain niiden johtajaa.
Informaatitutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta kertoo, että maailmassa on paljon maita, joissa gallupien julkaisemista on rajoitettu ennen vaaleja 1 -45 päivää. Näitä ovat muun muassa Norja, Italia, Kreikka, Kanada, Puola ja Venäjä. Vuonna 2012 tehdyn selvityksen mukaan hieman yli puolet maista ei rajoittanut tiedustelujen julkaisemista. Näitä ovat muun muassa Australia, Ranska, Tanska, Saksa, Hollanti, Ruotsi, Britannia ja USA.
– Ehkä Suomelle sopii paremmin rajoittamaton linja. Gallupeilla on kyllä vaikutusta vaaleissa niin sanotusti voittajan vankkureihin hyppäämisen mielessä eli jos oma alkuperäinen ehdokas ei näytä menestyvän, hypätään paremmin menestyvän ehdokkaan kannattajiksi.
Mitä mieltä olet poliittista kannatusta mittaavista mielipidekyselyistä? Vaikuttavatko gallupit vaalien alla äänestämiseen? Pitäisikö ne kieltää lähellä vaaleja? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.