Pu­hee­nai­he: Pitääkö syn­ny­tyk­set kes­kit­tää isoihin sai­raa­loi­hin?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa synnytysten keskittämiseen isoihin sairaaloihin.

Oulaskankaalla on synnytetty yli 40 vuotta.
Oulaskankaalla on synnytetty yli 40 vuotta.
Kuva: Siira Kimmo

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa synnytysten keskittämiseen isoihin sairaaloihin.

Synnytysosasto suljettaneen Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa. Synnytysten järjestelyt eivät täytä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mielestä nykyisen päivystysasetuksen vaatimuksia.

Oulaskankaalla on synnytetty yli 40 vuotta, mutta tulevaisuudessa alueen noin tuhat vuosittaista synnyttäjää joutuisi hakeutumaan keskussairaalaan Kokkolaan tai OYS:iin Ouluun.

Synnytyssairaaloita karsitaan ja päivystyksiä keskitetään suurempiin yksiköihin, koska päivystysasetuksella halutaan parantaa potilasturvallisuutta sekä vauhdittaa säästöjä.

Pitääkö synnytykset keskittää isoihin sairaaloihin?

Ratkaisu: äänin 3-2 ei pidä.

Toimialuejohtaja Kari Nieminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että tutkimusten ja tilastojen mukaan synnyttäminen isoissa sairaaloissa on turvallisempaa kuin pienissä.

– Isoissa yksiköissä henkilökunta on kokeneempaa hoitamaan hätätilanteita, joilta ei synnytyksissä koskaan voida välttyä. Lisäksi tarvitaan tiloja, laitteistoja ja tukipalveluja, joita suurissa sairaaloissa on valmiina.

Niemisen mielestä synnytysten siirtyessä isompiin yksiköihin tulee myös kustannussäästöjä, koska vastaanottavien sairaaloiden ei tarvitse merkittävästi lisätä henkilökunnan määrää.

– Pienten sairaaloiden henkilöstömenoja synnytystä kohti nostaa valmiuden ylläpito suhteutettuna synnytysten määrään. Etelä-Suomea lukuun ottamatta myös pula osaavasta henkilökunnasta rajoittaa jo nyt mahdollisuuksia ylläpitää nykyistä synnytysyksikköverkkoa eikä tulevaisuus tuo korjausta tähän.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen toteaa, että sote-uudistus vaatii kipeitä ratkaisuja, joihin on sopeuduttava myös synnytystoiminnassa.

– Turvallisuus on tärkeintä. Emme halua menettää yhtäkään lasta tai äitiä. Osaajat turvataan keskittämällä toimintoja. Oulaskangas on tuottanut palvelut erinomaisesti, kysymys onkin siitä, miten osaajia on tulevaisuudessa. Asetuksessa on 1000 synnytyksen vähimmäismäärä, mikä ei Oulaskankaalla täyty. Huoli alueella on oikeutettua. Kokemukset muutoksista (Kuusamon ja Raahen synnytysten lopettaminen) rohkaisevat. OYS pystyy vastaamaan koko Pohjois-Pohjanmaan tarpeeseen.

Kätilö ja Oulun läänin kätilöyhdistyksen puheenjohtaja Katja Miettunen sanoo, että Suomeen tarvitaan myös pieniä, alueellisia synnytyssairaaloita.

– Riskisynnytykset on keskitetty, se riittää. Synnytyksen edetessä komplikaatioita voi kuitenkin ilmetä hetkessä ja välimatkojen pidentyessä voi äidin ja lapsen henki olla vaarassa. Synnyttämisen ansiosta moni sairaala on myös saanut pitää muun toimintansa ja synnytysten loppuessa ovat nekin uhattuna. Pystyvätkö suuremmat sairaalat ottamaan nykyistä enempää synnyttäjiä olemassa olevilla resursseilla? Oulaskankaan tilanteessa aina tuntuu löytyvän uusi "puute" jo toimivaan kokonaisuuteen.

Synnytyksistä vastaava ylilääkäri Eila Knuuti Länsi-Pohjan sairaalasta Kemistä epäilee tilastoja.

– Kuolleisuus pienissä alle tuhannen synnytyksen klinikoissa on jopa alempi, 3,2 promillea, yliopistoklinikoissa 5,2:n luokkaa, kun koko maassa yhteensä luku on noin 4,0. Riskisynnyttäjien keskittäminen pelaa. Sitä vastoin matkasynnytyksissä kuolleisuusriski on jopa kymmenkertainen.

Eila Knuutin mukaan suurten klinikoiden tyyli toimii vain Ruotsissa.

– Euroopassa esimerkiksi Saksassa kotoisat, noin 500 synnytyksen klinikat ovat edelleen tätä päivää. Kuka ottaa vastuun huonommista tuloksista, matkojen aiheuttamien ongelmien, kustannusten ja kuolleisuuden noususta? Matkakustannuksien nousua tarvittavine uusine ambulanssimiehistöineen ei ole laskettu mukaan. Synnytysten siirto yhden sukupolven aikana kotoa yliopistoklinikkaan on liian riskialtis ”loikka”. Pinta-alaltaan suuressa maassamme kattava synnytys- ja päivystysverkko tulee säilyttää esimerkiksi traumojen ja sydäninfarktien riittävän nopean hoitoonpääsyn turvaamiseksi, Knuuti toteaa.

Nuori äiti, Muhoksen kappalainen Tarja Pyy ihmettelee keskittämisen perustelua turvallisuudella.

– Onko se turvallisuutta, että synnytät taksissa ABC:n pihassa? Synnytyksenaikaiset kuolemat ja vammautumiset olisi mahdollista estää, kun hoito tarjotaan riittävän lähellä perheitä. Ambulanssissa ei ole 4,5 vuotta opiskellutta kätilöä ja hätäsektio mahdollisuutta.

Pyy kertoo valinneen synnytyspaikakseen Oulaskankaan, sillä se hänen mielestään panostaa äidin aktiivisuuteen synnytyksessä.

– Ja ihmisiä puhutellaan siellä etunimellä. Se on palkittu muun muassa imetysvalmennuksestaan. Tavallisilla ihmisillä tulisi olla oikeus päättää, miten heidän asioitaan järjestetään. Erityisesti kun on kyse pienten lasten elämän alusta.

Mitä mieltä olet, pitääkö synnytykset keskittää isoihin sairaaloihin? Millaisia kokemuksia sinulla on synnytyksistä erilaisissa sairaaloissa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä