Pu­hee­nai­he: Pitääkö ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten lau­tas­mal­lia muut­taa? "Lau­tas­mal­li on suo­ma­lai­sil­le tuttu, helppo tapa syödä"

Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa ravitsemussuosituksiin ja ilmastoystävälliseen ruokavalioon.

Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa ravitsemussuosituksiin ja ilmastoystävälliseen ruokavalioon. WWF julkaisi ilmastoystävällisen ja luonnon kannalta kestävän ruokavalion, jossa syödään punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa.

Uusi ravitsemussuositus perustuu tutkijoista koostuvan EAT-Lancet-komission planetaariseen ruokavalioon.

WWF:n suosituksessa myös muun muassa maidon ja kananmunien osuutta on vähennetty. Pitääkö suositusten lautasmallia nyt muuttaa?

Raadin ratkaisu äänin 3-2: ravitsemussuositusten lautasmallia ei tarvitse muuttaa.

– Ravitsemussuositusten ruokapyramidia ei tarvitse muuttaa Suomessa, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm linjaa.

– Nykyisessä pyramidissa muun muassa kala ja siipikarja erotettiin punaisesta lihasta ja lihavalmisteista. Ruokapyramidin sanoma on siis nykyisin selkeästi se, että liha ja lihavalmisteet ovat vähemmän suositeltavia ja niiden käyttöä tulisi rajoittaa – aivan kuten ilmaston kannalta edullisessa ruokavaliossa.

– Kananmuna on suomalaisessa ruokapyramidissa samassa lokerossa lihan ja lihavalmisteiden kanssa, suositus on korkeintaan kaksi kananmunaa viikossa. Tämä kuten WWF:n hyvin tiukka rajoitus on kuitenkin melko huonosti perusteltu terveyden tai ympäristön näkökulmasta – sopiva käyttömäärä lienee noin neljä kananmunaa viikossa, Fogelholm arvioi.

– Lautasmalli on suomalaisille tuttu, helppo tapa syödä terveyden ja ympäristön kannalta ystävällisesti. Kohtuullisuus on mallin tavoite ja ympäristölle hyvä asia, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi perustelee ei-vastaustaan.

– Lautanen ohjaa kasvispainotteisuuteen: kolme neljäsosaa on kasvikunnan tuotteita, puolet kasviksia, neljännes perunaa tai viljaa. Loppu on proteiinille, jota vaihtamalla lihojen, kalojen ja papujen välillä ympäristö kiittää. Tämä toteutettuna monipuolisesti ja vaihtelevasti lähellä tuotetusta kausiruuasta on hyvä terveydelle ja ympäristölle.

– Nopein ympäristö- ja ilmastoteko on välttää ruokahävikkiä – puolet maailman tuotetusta ruuasta päätyy roskiin, Syväniemi korostaa.

– Ravitsemussuositusten mukaan voi syödä monella tavalla. Ruokavaliossa voi olla pelkästään kasviksia tai lisäksi eläinperäisiä tuotteita, ei-vastauksen valinnut Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä toteaa.

– Lautasmalli on hyvä malli myös kasvispitoiseen ruokavalioon. Puolet lautasesta täytetään tuoreilla ja kypsennetyillä kasviksilla, neljäsosa proteiinipitoisella ruoalla, esimerkiksi pavuilla, kalalla tai broilerilla ja loppuneljännes perunalla tai viljalisäkkeellä. Lisäksi vettä, maitoa, piimää tai kasvijuomaa ja täysjyväleipää.

– Jos käyttää maitovalmisteiden sijasta kasviperäisiä valmisteita, kannattaa valita kalsiumilla ja proteiinilla täydennettyjä tuotteita, Härmälä neuvoo.

– Ruoka muodostaa suuren osan kulutuksesta. Muutos lautasella voi vähentää ympäristökuormitustamme nopeasti ja tehokkaasti – mieti itse, mikä on helpointa: vähentää talojen lämmitystä, autoilua vai lihansyöntiä, kyllä-vastaukseen päätynyt Vegaaniliiton puheenjohtaja Karla Loppi havainnollistaa.

– Ja muutoksia tarvitaan nyt jokaiselta, ei kai siitä enää tarvitse käräjöidä?

– Uusi ruokavalio voi olla helppo ja hauskakin. Vegaanit ovat todiste siitä, että terveellinen ja herkuttelevakin elämä on mahdollista, vaikka lihaa ei olisi lautasella lainkaan. Parempi omatunto eläinten edessä tulee kaupan päälle, Loppi lisää.

– Ympäristönäkökulmat ovat ravitsemussuosituksissa jo tällä hetkellä mukana, mutta valitettavan yleisellä tasolla. Ne pitäisi integroida paremmin, Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen pohjustaa kyllä-vastaustaan.

– Se ei muuta proteiinien, hiilihydraattien, rasvojen ja muiden ravintoaineiden suositeltuja määriä, mutta muuttaisi varmasti jossain määrin visuaalista ohjeistusta eli lautasmallia ja ravitsemussuosituksissa olevia sanallisia suosituksia.

– Tämän työn pitää kuitenkin perustua huolelliseen valmisteluun ja ympäristövaikutusten monipuoliseen tarkasteluun. Osittain tarvitaan vielä lisää tutkimustakin muun muassa monimuotoisuudesta ja peltojen hiilikysymyksestä, Saarinen muistuttaa.

Mitä mieltä olet ravitsemussuosituksista ja ilmastoystävällisestä ruokavaliosta? Vastaa jättämällä kommenttisi tämän jutun kommenttiosioon tai Kalevan Facebook-sivulle!