Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa suomalaisen yleisurheilun tilaan.
Yleisurheilun harjoittelupaikkojen vähäinen määrä ja huono kunto ovat nousseet puheenaiheeksi Oulussa. Koko maan mittakaavassa yleisurheilun nykytilasta kertovat Berliinin EM-kisoista maajoukkueen saldoksi jääneet historiallisen heikot kolme pistesijaa.
Johtuuko perinteisesti menestyksekkään suomalaisen yleisurheilun ahdinko muiden lajien keräämästä suosiosta?
Ratkaisu äänin 4-1 yleisurheilu ei ole joutunut syrjityksi.
Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) ei koe yleisurheilun joutuneen muiden lajien varjoon.
– ”Suomi juostiin maailman kartalle” on sanonta, joka kuvastaa yleisurheilun hienoa perinnettä Suomessa. Urheilukulttuurimme on rakentunut osaltaan yleisurheilun avulla, mutta sen jälkeen uudet lajit, erityisesti joukkuelajit, ovat lisänneet suosiotaan voimakkaasti.
Ministerin mukaan lajien välisen vastakkainasettelun sijaan pitää keskittyä yleisurheilun tilan kehittämiseen.
– Olenkin kutsunut koolle yleisurheilun pyöreän pöydän keskustelun. Parhaillaan laaditaan historian ensimmäistä liikuntapoliittista selontekoa, jossa tehdään esityksiä niin kansalaisten liikunnan kuin huippu-urheilun edistämiseksi.
Oulun kaupungin liikuntajohtaja Niina Epäilyksen mukaan Oulussa yleisurheilun harjoittelu- ja kilpailuolosuhteita on kehitetty ja kehitetään edelleen.
– Raatin perusparannuksen myötä se tarjoaa hyvät puitteet ja olosuhteet yleisurheilulle. Raatti ja Ouluhalli tarjoavat ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet. Tänä kesänä Ouluhallin juoksuradat ovat saaneet uuden pinnoitteen, hän luettelee.
Kaupungin urheilukeskuksista ja monilta koulujen kentiltä löytyy yleisurheilun suorituspaikkoja.
– Raatin stadionkenttä on kesäaikaan auki noin 150 päivän ajan, joista yleisurheilun poissulkevia tapahtumia on vain noin 20 kappaletta. Muun ajan se on vapaassa käytössä.
Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aallon mukaan yleisurheilun tilannetta on turha laittaa muiden syyksi.
– Totta kai voidaan pohtia ja pitääkin pohtia, että lajeja on tullut lisää, lasten liikkumattomuus on lisääntynyt ja lapsimääräkin on vähentynyt. Kaikki varmasti vaikuttavat yleisurheiluunkin. Tärkeintä on muistaa, että jatkossakin yleisurheilulla tulee olemaan vahva asema suomalaisessa urheilussa.
Aalto painottaa, että juokseminen, hyppääminen ja heittäminen ovat jokaisen lajin perustaitoja.
– Mikä voisi olla parempi paikka niitä oppia kuin yleisurheiluseura? En usko, että mikään laji riittää – yleisurheilu tai mikään muukaan – yksinään huippu-urheilijan polulle.
Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäen mukaan Suomalainen urheilu on tällä vuosituhannella kokenut suuria muutoksia.
– Ei voida ajatella, että muutokset olisivat jollain tavalla syrjineet erityisesti yleisurheilua. Jokainen laji pystyy vaikuttamaan suoraan ainoastaan yhteen asiaan, ja se on toiminnan organisoiminen ja laatu.
Lehtimäen mukaan yleisurheilun pariin ohjautuu edelleen lahjakkuuksia, vaikka joukkuelajit ovat nostaneet suosiotaan.
– Kyse on ennen kaikkea siitä, millä toimenpiteillä näistä nuorista saadaan tehtyä menestyjiä myös yleiseen sarjaan.
Oululainen liikunnanohjaaja ja yleisurheiluaktiivi Enni Kankaan mukaan yleisurheilun asemasta kertoo harjoittelumahdollisuuksien laadullinen ja määrällinen heikkous.
– Viimeisimpänä esimerkkinä kaupungin ainoan luvallisen heittoalueen moukarointi puolustusvoimien taistelunäytöksessä.
Hänen mukaan on lyhytnäköistä mitata lajin arvoa pelkällä arvokisamenestyksellä.
– Menestys on mielestäni toissijainen asia, vaikka Oulussa onkin ikäluokissaan useita Suomen kärkiurheilijoita. Liikkumattomuuden ollessa valitettava nykysuuntaus on monipuolisen liikkumisen kannalta helposti tavoitettavan harrastuksen tukeminen asia, jolle ei pitäisi voida laittaa hintalappua, Kangas toteaa.
Mitä mieltä olet suomalaisen yleisurheilun tilasta? Miten suosiota ja menestystä voitaisiin kasvattaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.