Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa arjen väkivaltaan. Porvoon poliisiampumisten jälkimainingeissa virisi keskustelu väkivallan ja väkivallan uhan lisääntymisestä arjessa ja työelämässä.
Väkivallan uhka on otettava huomioon monessa ammatissa, ja esimerkiksi ambulanssien hoitohenkilökunnalle suojaliivien eli luoti- ja puukkoliivien käyttö ei ole vierasta. Onko väkivallan uhka työssä kasvanut?
Raadin ratkaisu äänin 5–0: väkivallan uhka työssä on kasvanut.
– Väkivalta ja väkivallan uhka ovat työpaikoilla yhä suurempi uhka, eikä kasvatus- ja opetusala ole valitettavasti tämän kehityksen suhteen poikkeus, OAJ Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Eilola toteaa.
– OAJ:n laatiman opetusalan työolobarometrin (2017) mukaan vastaajista yhdeksän prosenttia ilmoitti kokeneensa väkivaltaa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa väkivaltaa koetaan eniten, ja sen määrä on edelleen kasvanut. Väkivaltaa kokevat eniten erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja esiopettajat.
– Lapset ja oppilaat aiheuttavat väkivallasta suurimman osan, mutta uhkaavaa käytöstä ja jopa väkivaltaa kohdataan myös vanhempien ja muiden aikuisten taholta, Eilola lisää.
– Vähentynyt henkilöstömäärä on lisännyt väkivaltariskiä hoitotyössä. Työntekijöiden kokemaa väkivaltaa vähätellään tai hoitajia syyllistetään osaamattomuudesta, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo kertoo.
– Suomessa hoitotyössä on selvästi vähemmän henkilökuntaa kuin muissa Pohjoismaissa. Työ on kuormittavaa henkisesti ja fyysisesti. Asiakkaat eivät saa oikea-aikaista ja oikeassa paikassa tarvitsemaansa hoitoa. Erityisesti muistisairaat tarvitsevat tutut ja turvalliset koulutetut hoitajat ja kiireettömyyttä. Liian pieni henkilöstömäärä on väkivaltaa naisvaltaisia sote- ja kasvatusalojen työntekijöitä ja hoitoa tarvitsevia kohtaan.
– Jokainen häiriötilanne kaupassa on potentiaalinen väkivaltatilanne työntekijälle. Jokaisella on kuitenkin oikeus tehdä työnsä pelkäämättä väkivaltaa tai sen uhkaa, Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä painottaa.
Kähärä korostaa, että uhkatilaa ei saa pitää normaalina, palvelualaan kuuluvana elementtinä.
– Työntekijöiden suojelu asiakasväkivallalta palvelualoilla vaatisi riittävää henkilöstömitoitusta, hyvää perehdytystä väkivaltatilanteen varalta sekä vartioinnin käyttämistä, kun riski on koholla. Viimeaikaiset yritykset luoda lainsäädännöllä kaupan yrityksille sekä omaisuuden että työntekijöiden suojaa, esimerkiksi yrityslähestymiskiellolla, eivät ole onnistuneet, Kähärä toteaa.
– Ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteista on pidetty tilastoa. Tilastossa näkyy uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntyminen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Iiro Anttila kertoo.
– Tilastoista on huomattu, että uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy myös sellaisissa hälytystehtävissä, joissa uhkaavia tilanteita ei odoteta olevan. Tällaisiin tilanteisiin on ensihoitajien vaikea varautua, Anttila lisää.
– Ensihoidon tehtävämäärän kasvu sekä pienet ensihoidon ja poliisin resurssit heijastuvat suoraan ensihoitajien turvallisuuteen.
– Taksiyrittäjät ja -kuljettajat kohtaavat nykyisin entistä enemmän arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita. Selkeästi nyt kuluneen vuoden aikana olemme havainneet toimialan suuren muutoksen lisänneen taksin käyttöön liittyviä ongelmia, joista yksi on aggressiivisuuden lisääntyminen, Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen kertoo.
– Taksinkuljettajan työn arvostaminen on muuttunut eikä kuljettajan koskemattomuutta valitettavasti arvosteta entiseen malliin. Yksin työskentely, alkoholin tai muiden aineiden vaikutuksessa olevat asiakkaat ja ympäri vuorokauden toimiminen lisäävät väkivallan uhkaa taksialalla.
Mitä mieltä olet väkivallan lisääntymisestä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua tai Kalevan Facebook-sivuilla.