Pu­hee­nai­he: Onko us­kon­nol­li­suus poh­joi­nen ilmiö?

Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa herätysliikkeiden ja uskonnollisuuden esiintymiseen eri alueilla.

Teologian tohtori, Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen sanoo, että vaikka perinteiset herätysliikkeet syntyivät maaseutuyhteiskunnassa, ne ovat mukautuneet ja levittäytyneet kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Arkistokuva Oulun tuomiokirkosta.
Teologian tohtori, Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen sanoo, että vaikka perinteiset herätysliikkeet syntyivät maaseutuyhteiskunnassa, ne ovat mukautuneet ja levittäytyneet kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Arkistokuva Oulun tuomiokirkosta.
Kuva: Pekka Peura

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa herätysliikkeiden ja uskonnollisuuden esiintymiseen eri alueilla.

Herätysliikkeet toimivat luterilaisen kirkon sisällä näkyvästi pohjoisissa osissa Suomea. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestetään tänä kesänä liikkeen ydinalueella Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella. Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa vahva herännäinen perinne näkyy puolestaan herättäjäjuhlilla Nivalassa.

Ovatko herätysliikkeet pohjoinen sekä myös maaseudun ilmiö Suomessa?

Ratkaisu äänin 5-0 ei ole vain pohjoinen ilmiö.

Vanhoillislestadiolainen herätys levisi aikanaan pohjoisesta etelään ja sillä oli merkittävä vaikutus maaseudulla. Organisoituminen oli kuitenkin vahvempaa kaupungeissa. Vanhimmat rauhanyhdistykset perustettiin Tornioon ja Helsinkiin vuonna 1888 sekä Turkuun vuonna 1889.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen SRK:n puheenjohtaja Matti Taskilan mukaan vanhoillislestadiolainen herätysliike toimii nykyään yhtälailla maaseudulla ja kaupungeissa, mutta kasvaa eniten Etelä-Suomessa.

– Lähtökohtana on toteuttaa Jeesuksen antamaa tehtävää mennä kaikkialle maailmaan. Jumala johtaa valtakuntansa työtä ja herättää ihmisiä evankeliumin sanan kautta. Näin tapahtuu kotimaassa ja eri puolilla maailmaa, Taskila toteaa.

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntusen mielestä uskonnollisuutta on kaikkialla siellä missä on ihmisiä.

– Suomessa kirkon sisällä toimivat herätysliikkeet vaikuttavat niin pohjoisessa kuin etelässä, idässä ja lännessä, maaseudulla ja kaupungeissa, Juntunen sanoo.

Herättäjäjuhlia on järjestetty 2000-luvulla kasvavissa kaupungeissa kuten Oulussa, Vantaalla, Seinäjoella ja Tampereella, mutta myös maaseutupaikkakunnilla kuten Nilsiässä, Kiuruvedellä, Saarijärvellä ja Lapualla.

– Maailman laajuisesti katsottuna kristinuskon painopiste on siirtynyt eteläiselle pallonpuoliskolle, ja siellä kirkot kasvavat, Simo Juntunen huomauttaa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan herätysliikkeet vaikuttavat vahvimmin maaseudulla, mutta pohjoiseksi ilmiöksi ne voi lukea vain jos raja vedetään pääkaupunkiseudun pohjoisrajalle.

– Vanhoillislestadiolaisuus lähti toki liikkeelle Lapista mutta on levinnyt laajalti muuallekin. Oulun jälkeen seuraavaksi suurin rauhanyhdistys on Helsingissä. Herätysliikkeiden ydinalueita ovat pienet maaseutukunnat Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, joissa liikkeiden toiminta seurakunnissa on aktiivisinta. Näillä alueilla vahvat sukusiteet edesauttavat liikkeiden jatkuvuutta, mikä näkyy myös esimerkiksi kirkon jäsenyyteen sitoutumisessa, Salminen sanoo.

Suomen Helluntaikirkko teki vuonna 2018 tutkimuksen, jossa esitettyyn kysymykseen ”Oletko uudestisyntynyt Kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?” vastasi myöntävästi koko Suomessa 9 prosenttia, Pohjois- ja Itä-Suomessa 11 prosenttia ja Etelä-Suomessa 14 prosenttia.

Helluntaikirkon johtajan Mika Yrjölän mielestä jokainen ihminen löytää itsestään uskonnollisuutta.

– Myös kaupunkitaajamien uskonnottomat toimivat monin tavoin uskonnollisesti oman aatemaailmansa ympärillä, olipa kyseessä sitten ateismi, itämainen mystiikka tai mikä muu tahansa ideologia, Yrjölä sanoo.

Teologian tohtori, Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen sanoo, että vaikka perinteiset herätysliikkeet syntyivät maaseutuyhteiskunnassa, ne ovat mukautuneet ja levittäytyneet kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle.

– Esimerkiksi kaupungeissa on siirrytty kotiseuroista seurakunnan tiloihin. Hengelliset kesäjuhlat ovat mielestäni niin ikään urbaani ilmiö. Ne ovat vuosien mittaan vain kasvattaneet suosiotaan. Viides herätysliike syntyi puolestaan 1900-luvulla nimenomaan kaupungeissa. Yleisesti uskonnollisuus ei tietenkään ole vain pohjoisen tai maaseudun ilmiö. Uskonnollisuus saa kaupungissa vain uusia ilmenemismuotoja. Esimerkiksi tällä hetkellä yksi tällainen asia on hiljaisuuden viljely, Pesonen toteaa.

Miten uskonnollisuus näkyy mielestäsi maamme eri alueilla? Onko kaupunkialueilla ja maaseudulla eroja? Millainen ilmiö herätysliikkeet ovat Suomessa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä