Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa korruptioon eli lahjontaan.
Valtakunnan syyttäjä Matti Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen hankintoihin Nissisen veljen yritykseltä. HOK-Elannon kiinteistöjohtajaa puolestaan syytetään noin 800 000 euron lahjuksista rakennusalan yrityksiltä.
Suomi on vähiten korruptoituneiden maiden kärjessä, mutta jääkö arveluttava eduntavoittelu piiloon? Onko valta Suomessa lahjomatonta? Miten moraalitonta vaikuttamista estettäisiin?
Ratkaisu äänin 5-0 kyllä on korruptiota Suomessa.
Poliisimestari Kari Myllyniemen mielestä korruptiota on paljon vähemmän kuin muualla. Hänen mukaansa Suomessa ei valtaa saa lahjomalla, vaikka poikkeuksia on.
– Uskomme Suomen olevan yleisurheilussa sijalla 43 ja jalkapallossa sijalla 85. Miksi on niin vaikea uskoa tutkittua tietoa, että korruptiossa olemme kolmen parhaan joukossa?
Kari Myllyniemi toimi vs. syyttäjänä 1970- ja 80-luvulla. Nykyään hän on Oulun kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen. Myllyniemen mielestä valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen kohdalla ei saisi olla edes epäilystä virkavirheestä.
– Turhan usein syytetään ”kaiken varalta”, niistä pitää tulla myös tuomio. Media on aika hyvä vahti, kunhan pysyy kohtuudessa ja totuudessa.
Kari Myllyniemi muistuttaa, että yhteydenpitoa eri tahojen välillä pitää olla yhteiskunnassa.
– Mutta silloin päättäjien pitää muistaa, että lämmin olut ja kylmä leipä vielä menee, mutta ei päinvastoin.
Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston erityisasiantuntija Juuso Oilinki sanoo, että tutkimusten valossa Suomelle tyypillinen korruptio ilmenee usein julkisen- ja yksityisentoiminnan "rajapinnassa". Erityisesti julkiset hankinnat ja paikallinen päätöksenteko ovat tunnistettuja riskialueita.
– Korruptio on vitsaus, joka on läsnä kaikissa yhteiskunnissa. Korruption vastaiseen työhön tulee siis panostaa myös Suomessa. Esteellisyystilanteiden ehkäisyyn ja julkisiin sidonnaisuusilmoituksiin tulisi panostaa entistä enemmän. Avoimuus on korruption torjunnan tärkein työkalu, ja sitä tulisi vaalia kaikissa tilanteissa ja konteksteissa.
Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan suomalaista korruptiota leimaavat hyvä veli -verkostot, suosinta ja monenlainen vaikutusvallan väärinkäyttö. Näiden kohdalla korruptio tuntuu jäävän piiloon ja sitä on vaikea näyttää toteen.
– Mikäli tavoitellaan yhteisen hyvän sijasta yksinomaan omaa etua, politiikan ja talouden valta-asemat johtavat väärinkäytöksiin. Hyvää hallintoa ja eettistä toimintakulttuuria vahvistetaan uudistamalla korruptionvastaista lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa sekä lisäämällä samalla eettistä kehitystyötä ja koulutusta.
Varatuomari, kilpailuoikeuden asiantuntija Jukka Lehtonen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta sanoo, että toisinaan verovaroin tuetaan viranomaista lähellä olevia julkisia toimijoita niiden yksityisten kilpailijoiden haitaksi. Myös tämän voi hänen mielestään laskea korruptioksi.
– Yksiselitteistä ei ole, mitä korruptiolla tarkoitetaan. Onneksi Suomi on joka tapauksessa edelleen yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Suomessa korruptiota ilmenee silloin tällöin esimerkiksi julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa, joissa päätöksentekijää ei aina ohjaa veronmaksajien etu vaan omat intressit.
Lahjonnanvastaista työtä johtavan Transparency Suomen puheenjohtaja Jaakko Korhonen pitää tärkeänä, että julkisen talouden vuotokohdat saadaan esiin.
– Kansainvälisesti korruptiona käsitetään julkisen talouden vuotokohdat ja epätehokkuudet kaikissa muodoissaan – näitä meillä riittää. Suomen sana korruptio viittaa lahjontamuotoiseen korruptioon minkä Suomen laki tunnistaa. Julkiset hankinnat, julkisen omaisuuden käyttö, julkiset menot, yhtiöittämiset sekä sidonnaisuuksien avoimuus on semmoisia asioita joissa meillä on merkittäviä ongelmia vaikka ei juuri nähdä lahjontaa.
Korhonen huomauttaa, että Suomella on erityistilanne verrattuna moniin maihin, koska valtakunnan talous on riippuvainen julkisesta taloudesta.
– Hyvä hallinto on meille kriittinen menestystekijä, hän sanoo.
Mitä mieltä olet lahjonnasta? Onko sitä Suomessa ja jos on, miten se ilmenee? Miten korruptiota voitaisiin vähentää? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.