Suomen talous on selvässä nousussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kansantalouden kasvuvauhti ylsi alkuvuonna jo lähes kolmeen prosenttiin.
Vientimarkkinoiden piristyminen on näkynyt Suomen kasvussa. Myös kotimainen kysyntä ja investoinnit ovat tukeneet kasvua. Joko kilpailukykysopimuksen ajat ovat takanapäin? Onko Suomella jo varaa tuntuviin palkankorotuksiin?
OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan palkankorotusvaraa olisi jo. Luukkainen sanoo, että kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät vasta osittain.
– Sopimus on edistänyt Suomen kilpailukykyä ja tärkeää työllisyysasteen nousemista. Palkankorotusvaraa on pakko löytyä myös julkiselle sektorille. Lomarahaleikkaus syö vielä kaksi vuotta nimenomaan naisvaltaisen julkisen sektorin palkollisten ostovoimaa. Julkissektorin palkansaajan ostovoima heikkenee ja yksityissektorin kasvaa. Palkankorotuksia ei voi korvata juurikaan veronalennuksilla, koska ne nakertavat julkisten palveluiden rahoituspohjaa, Luukkainen sanoo.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju penää puolestaan palkkamalttia. Hänen mukaansa nykykasvu on vasta elpymistä.
– Suomalaisten pörssiyhtiöiden voitot ovat yhä 13 prosenttia alle edellisen kunnon nousukauden eli vuoden 2007. Populismi toki sataa otolliseen maaperään, sillä aina joku on valmis katkaisemaan kaulan vasta munimaan päässeeltä kanalta. Elämme suhdannenousua, mutta taloutemme kilpailukykyongelma on rakenteellinen. Työttömyysasteemme on yhä Itämeren alueen korkein, Oksaharju muistuttaa.
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen on samoilla linjoilla. Pärssisen mukaan monen vuoden taantuma on unohtunut julkisessa keskustelussa jo muutaman paremman vuosineljänneksen aikana.
– Tämä heijastuu työmarkkinoihin katteettomina odotuksina. Työmarkkinoilla tulee keskittyä tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, jotta vientiyrityksemme pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Välilliset työvoimakustannukset heijastuvat vientiteollisuuden kilpailukykyyn jopa enemmän kuin omat ratkaisumme.
Taloustieteen professori Rauli Svento on niin ikään palkkamaltin kannalla. Hän muistuttaa, että tuottavuuskehityksemme on edelleen melko hidasta.
– Suomen talouden ja viennin tämän hetken hyvä tilanne johtuu etupäässä maailmantalouden hyvästä vedosta. Oma suhteellinen asemamme ei kilpailukyvyn parantumisen seurauksena vielä kohene. Tässä tilanteessa on viisasta antaa talouden vedon purkautua työllisyyden paranemiseen. Pitkässä juoksussa palkat voivat nousta vain tuottavuuskasvun mukaisesti.
Myös kokoomuksen kansanedustajana toimiva entinen ammattiyhdistysjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pitää tuntuvia korotuksia vielä mahdottomina. Sen sijaan maltillisiin korotuksiin on hänen mukaansa jo varaa.
– Nollalinja on jo ohi. Työmarkkinaratkaisulla on oleellinen vaikutus siihen, miten talous jatkossa kehittyy. Osapuolten pitäisikin hioa ratkaisu, jonka avulla ostovoima, kilpailukyky ja työllisyys paranevat. Toivon myös, että liittokierroksellakaan ei unohdettaisi tarvetta nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaerojen kaventamiseen, Laitinen-Pesola toteaa.
Ratkaisu: Äänin 4–1 Suomella ei ole vielä varaa tuntuviin palkankorotuksiin.
Mitä mieltä olet? Joko palkkamaltti voidaan unohtaa? Ovatko kilpailukykysopimuksen ajat jo takanapäin? Millaiset palkankorotukset tuntuisivat lompakossa? Ota kantaa kommentoimalla juttua.