Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa viljelytilojen kausityövoiman saatavuuteen.
Kausityövoimaa maa- ja marjatiloille sekä puutarhoille tarvitaan vapusta syksyyn yli 20 000 henkeä. Kausityöläiset ovat vuosia tulleet ulkomailta, eniten Itä-Euroopasta. Koronarajoitukset vaikeuttavat nyt ulkomaalaisten saamista, eikä suomalaisia kausityöntekijöitä ole pitkään aikaan juurikaan työskennellyt kasvitiloilla.
Onko kesän sato liikaa ulkomaalaisten varassa? Miten suomalaisia saataisiin maatöihin?
Ratkaisu äänin 3-2 ei ole liikaa ulkomaalaisten varassa kesän kasvisato.
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkasen mukaan työntekijät kausitöihin pelloille ja puutarhoille ovat tulleet jo noin 25 vuotta ulkomailta.
– Valtaosa Suomen viljelystä sijaitsee alueilla, joilta väestö on siirtynyt eteläiseen Suomeen tai kaupunkeihin. Samanaikaisesti viljely on lisääntynyt. Siksi työntekijöitä pelloille ja puutarhoille on ollut yhä vähemmän saatavilla. Myös nopea väestön ikääntyminen on kaventanut työntekijöiden saatavuutta, Jalkanen toteaa.
– Uskon kuitenkin vahvasti, että Suomesta tulee nyt löytymään riittävästi motivoituneita ja osaavia ihmisiä kaikkiin maa- ja puutarhatalouden töihin eri puolille Suomea. Kiinnostus on ollut valtavaa.
Ruukin maaseutuoppilaitoksen rehtori, Koulutuskeskus Brahen luonnonvara-alan ja työelämäpalveluiden toimialapäällikkö Esa Lehto sanoo, että asia on merkittävä huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Vaikka vapaa työvoiman liikkuminen on kannatettavaa, ei ruokahuoltomme voi olla liian riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Meidän tulee pystyä tuottamaan ruokamme itse etenkin kriisiaikoina.
Esa Lehdon mukaan maatalousala tarvitsee osaavaa työvoimaa muuhunkin kuin kausityöhön. Siksi maatalouden koulutuksen vetovoimaa pitäisi hänen mielestään pystyä parantamaan.
– Tuottajien kuuluisi saada tuotteistaan hinta, joka turvaa kannattavan elinkeinon ja palkanmaksukyvyn työntekijöille. Nyt tuottajahinnat ovat surkeita koko alalla, voitot valuvat kaupan taskuihin, Lehto sanoo.
Samaa sanoo Suomen kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne. Hänen mukaansa Suomessa siivooja tienaa paremmin kuin maatalouden kausityöläinen, viljelijä keskimäärin huonommin.
– Kriisin myötä koko Suomi on vihdoin havahtunut, kuinka tärkeää mutta kannattamatonta kotimainen ruuantuotanto onkaan.
Petri Rinteen mielestä suomalaisia ei ole enää pitkään aikaan kiinnostanut raskas maatyö pienelle palkalla kuten muissakin länsimaissa.
– Sama pätee moneen muuhunkin työhön. Kuinka esimerkiksi rakennusala pärjäisi ilman työperäistä maahanmuuttoa?
Rinne uskoo, että puolet Suomen maatalouden palkkatyövoimasta tulee ulkomailta jatkossakin, jos ruuan hintaa ja maatalouden kannattavuutta ei nosteta.
– On kaunis ajatus, jos kriisin myötä pystyisimme nostamaan kotimaisen ruuan arvostusta ja maataloutemme palkanmaksukykyä, mutta olemmeko kuluttajina siihen valmiit, Petri Rinne kysyy.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila huomauttaa, että maataloustuotannosta 90 prosenttia tuotetaan kotimaisella työllä.
– Suurimman työn tekevät perheviljelmien yrittäjät. Maataloudessa yritysjohtajan on itse tartuttava talikon varteen ja traktorin puikkoihin, Marttila sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on nyt kansainvälisesti poikkeuksellinen.
– Suurissa maatalousmaissa lehmien lypsy ja kylvöt pysähtyisivät, jos siirtotyöläiset poistetaan maasta. Perhemaatalous on vahvuutemme kriisinhallinnan näkökulmasta. Työvoimaongelma näkyy nyt marja- ja vihannestiloilla. Normaalivuosina kesän kotimaista työvoimaa on saatu vain kourallinen. Maaseutu menettää nuorta työvoimaa kasvukeskuksiin. Tämä huolettaa, Juha Marttila sanoo.
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan viime vuosina pääosin Ukrainasta ja Venäjältä saapuneet kausityöntekijät ovat kokenutta ja sitoutunutta työvoimaa, ja he osaavat tilan työt.
– Marjatilalla työskentelee satokaudella 30–300 kausityöntekijää, marjatilan koon mukaan. Työnantajia sitovat myös jo tehdyt työsopimukset, jossa he ovat sitoutuneet palkkaamaan kausityövoimaa tilalleen. Tilan tuotannon päävastuu on kuitenkin aina viljelijällä, Ilomäki sanoo.
Mitä mieltä olet viljelytilojen kesäkauden kausitöistä? Miksi tiloille palkataan pääosin vain ulkomaalaisia? Pitäisikö suomalaisia saada enemmän töihin maatiloille? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.