Pu­hee­nai­he: Onko po­liit­ti­nen lakko oi­keu­tet­tu mie­le­nil­maus?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Veturimiesten liiton alkuviikkoiseen lakkoon, joka pysäytti junaliikenteen yli vuorokaudeksi.

Lauantaikäräjät pohtii Veturimiesten liiton lakkoa ja poliittista mielenilmausta.
Lauantaikäräjät pohtii Veturimiesten liiton lakkoa ja poliittista mielenilmausta.
Kuva: Soini Teija

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Veturimiesten liiton alkuviikkoiseen lakkoon, joka pysäytti junaliikenteen yli vuorokaudeksi.

Veturimiehet linjasivat lakkonsa poliittiseksi työtaisteluksi maan hallituksen liikenne- ja omistajaohjauspolitiikkaa vastaan.

Useat kuljetusalan ammattiliitot ilmoittivat tukevansa mielenilmausta, jos hallitus ei peru suunnitelmiaan VR:n pilkkomisesta ja henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle.

Onko lakko sopiva keino poliittiseksi mielenilmaukseksi?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä on.

Sotkamolainen kansanedustaja, VR:n hallintoneuvoston jäsen Timo Korhonen (kesk.) suhtautuu kriittisesti poliittisiin lakkoihin.

- Lakko-oikeus kuuluu työmarkkinariitoihin. Se on siis työmarkkinariitojen painostuskeino. Palkansaajilla pitää olla oikeus painostaa työnantajia työntekijöiden ja työnantajien välisissä neuvotteluissa. Ja tätä oikeutta pitää puolustaa.

Poliittisella lakolla ajetaan hänen mielestä kuitenkin vain poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä.

- Luotan demokraattiseen päätöksentekoon. Jos poliittinen päätöksenteko ja hallituksen politiikka koetaan vääräksi, siihen reagoidaan muun muassa vaaleissa, ei lakoilla.

Kajaanilaisen kansanedustaja Eero Suutarin (kok.) mielestä poliittinen lakko ei kuulu demokratiaan. Hän sanoo, että ”korporaatiot” kävelevät niissä demokratian yli.

 - Jo poliittisen lakon uhka hidastaa demokratian toimivuutta, yhteiskunnan kehitystä ja talouskasvua. Poliittisen lakon tarkoituksena on alistaa laittomasti kansanvalta korporaatioiden käskyvaltaan ja torjua tarpeellisiakin uudistuksia. Poliittinen lakko kaventaa demokraattista päätöksentekoa ja aiheuttaa sivullisille syyttömille työntekijöille sekä yrityksille vaikeuksia ja kustannuksia.

Suutarin mielestä työmarkkinoiden tulisi keskittyä työmarkkinoita koskevien sopimusten tekoon ja niiden sopimusten pitämiseen.

 -  Poliittisten, kuten myös muitten laittomien lakkojen aiheuttamat suuremmat kustannukset pitäisi voida periä laittomasti toimineelta.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että lakko-oikeus on sinänsä perusteltu, ja kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan.

 - Meillä poliittiset lakot ovat kuitenkin pääsääntöisesti turhia ja aiheuttavat monesti isoja vahinkoja ulkopuolisille, myös pk-yrityksille. Usein niillä on lähinnä järjestö- tai puoluepoliittisia tavoitteita. Suomessa ammattiliitot saavat halutessaan mielipiteensä selväksi ilman tarpeetonta kiusantekoa kutsumalla toimittajat paikalle ja kertomalla omat kantansa. Otsikoita kyllä syntyy. Tässä tapauksessa lakko oli vielä erityisen turha, koska järjestely on kesken ja todennäköisesti tuo enemmän työtä kuin vie.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että lakko on viimesijainen ja harvoin käytetty keino vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

 - Avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisilla on vapaus ja oikeus edistää omia intressejään monin eri tavoin. Ammattiliitot ja työntekijät tekevät monenlaista vaikuttamistyötä työnantajiensa, omistajiensa ja poliittisten päättäjien suuntaan. Yleensä muut tavat riittävät, mutta joskus lakko on ainoa keino saada oma ääni kuuluviin. Kun mittaluokaltaan suuria muutoksia on tulossa ja niihin yhdistyy vahva kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, poliittinen mielenilmaus on laillinen keino sen osoittamiseksi.

Myös oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) pitää poliittista lakkoa oikeutettuna, sillä hänen mielestään niillä voidaan kiinnittää kansalaisten ja päätöksentekijöiden huomio vakavaan epäkohtaan ja sitä kautta muuttaa sitä.

 - Lakkoja on kahdenlaisia: työehtoihin liittyviä työnantajaan kohdistettuja työtaistelutoimenpiteitä sekä yhteiskunnalliseen epäkohtaan liittyviä poliittisia mielenilmauksia, jotka eivät kohdistu suoraan työnantajaan. Molemmat ovat laillisia ja kuuluvat työntekijöiden perusoikeuksiin. Poliittisia lakkoja ovat nyt nähdyn veturinkuljettajien työnseisauksen lisäksi esimerkiksi 2015 pakkolakien vastainen suurmielenosoitus sekä Etelä-Afrikan rotusorron vastaiset työtaistelutoimenpiteet, Sarkkinen sanoo.

Mitä mieltä olet veturimiesten lakosta? Onko oikein, että poliittinen mielenilmauksessa käytetään lakkoa?  Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä