Pu­hee­nai­he: Onko ma­te­ma­tii­kan pai­no­ar­voa li­sät­tä­vä?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa korkeakoulujen oppilasvalintoihin.

Suunnitelmien mukaan matematiikka saisi jatkossa eniten painoarvoa yliopistojen hauissa.
Suunnitelmien mukaan matematiikka saisi jatkossa eniten painoarvoa yliopistojen hauissa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa korkeakoulujen oppilasvalintoihin.

Yliopistojen valintoja aiotaan uudistaa niin, että ylioppilastodistuksen arvosanat ratkaisevat nykyistä enemmän.

Kehittämisehdotuksen mukaan eniten pisteitä saisi matematiikasta, vaikka hakukohde olisi humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Onko oikein, että lukio-opinnoissa sekä yliopistoon pääsyssä korostuu matematiikan arvosana?

Ratkaisu äänin 3-2 ei pidä lisätä matematiikan painoarvoa korkeakoulujen valinnoissa.

Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL:n puheenjohtaja Leena Mannila sanoo, että Suomen kilpailukyky edellyttää, että koulussa panostetaan matematiikan osaamiseen.

– Suomea pidetään kansainvälisesti teknologian huippumaana, jossa on korkea elintaso. Matematiikkaa tarvitaan kaikkialla, ja sen osaaminen antaa hyvän perustan kaikelle oppimiselle.

Mannilan mukaan matematiikka kehittää loogista ja luovaa ajattelua, ja sen opiskeluun tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa.

– Matematiikan osaajia tarvitaan yhä enemmän matemaattisilla aloilla, mutta se antaa myös merkittävät eväät esimerkiksi yhteiskuntatieteellisille ja humanistisille aloille. Siksi matematiikan painoarvoa on lisättävä.


Historian ja yhteiskuntaopin
opettajien liiton HYOL ry:n puheenjohtaja Jari Aalto ei hyväksy matematiikan painoarvon lisäämistä.

– Ehdotus ylioppilaskokeen arvosanojen pisteytystyökalusta on monella tapaa omituinen. Matematiikan painottaminen ohjaisi rajusti lukiolaisten valintoja humanististen aineiden kustannuksella, mikä lienee ehdotuksen tarkoituskin.

Jari Aallon mielestä tavoite perustuu väärään arvioon tulevaisuuden osaamistarpeista.

– Esitetyt perusteet ylioppilaskoearvosanojen arvottamiseksi eivät kestä mitään kriittistä tarkastelua. Toteutuessaan ehdotus murentaisi lukion yleissivistävän tehtävän, ja usean lukiolaisen tie jatko-opintoihin nousisi pystyyn. Miksi historiaa opiskelemaan haluavan pitäisi kirjoittaa pitkä matematiikka?

Lukiolaisten puheenjohtaja Pietu Heiskanen sanoo, että lukion tuottamia jatko-opintovalmiuksia kartoittaneessa arvioinnissa 2012 on todettu tarvetta vahvistaa opiskelijoiden matemaattisia perustaitoja.

– Valintaperusteilla viestitään ne odotukset, joita opiskelijan osaamiselle asetetaan. On reilua, että lukiolainen tietää jo kurssivalintojaan tehdessä, mitä häneltä odotetaan.

Heiskasen mielestä matematiikan merkitys ei saa paisua kuitenkaan suhteettomasti, vaan pisteytystä on vielä tarkasteltava reaali- ja kieliaineisiin nähden erityisesti muissa kuin matemaattis-luonnontieteellisissä hakukohteissa. Todistusvalinnan lisääminen on kannatettavaa hänen mielestä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kannattaa matematiikan painoarvon lisäämistä. Hän toteaa, että arvosanojen pisteytys perustuu lukion opetussuunnitelman kurssien määrään. Matematiikan ohella äidinkielen painoarvo on suuri.

– Menestys näissä aineissa ennustaa tulevaa opintomenestystä. Useilla aloilla on pulaa matemaattisesta osaamisesta ja siitä halutaan palkita myös todistusvalinnassa. Ehdotuksen mukaan hakukohteet valitsevat todistusvalinnan ylioppilastutkinnon arvosanat. Ne voivat olla esimerkiksi äidinkieli, jokin ainereaali ja kahden kielen arvosanat. Matematiikan arvosanaa ei siten ole pakko sisällyttää todistusvalintaan vaan sen tarpeellisuus harkitaan hakukohteen mukaan, Hentilä kertoo.

Lapin yliopiston vararehtori Kaarina Määttä ei hyväksy matematiikan painoarvon lisäämistä.

– Ei minkään ylioppilastutkinnon kokeen painoarvoa ole itsearvoisesti lisättävä, vaan painoarvoa on tarkasteltava suhteessa siihen hakukohteeseen, johon valintaa ollaan tekemässä.

Määttä sanoo, että matematiikan arvosana ennustanee hyvin yliopisto-opinnoissa menestymistä, mutta ensiarvoisia ovat myös monet muut oppiaineet, esimerkiksi äidinkieli.

– Lahjakkuutta ja potentiaalista kyvykkyyttä on monenlaista, ja pitää torjua ajatus muokata lahjakkuus yhdenlaiseen tai tasapäistävään muottiin. Tässä on haastetta myös ylioppilastutkinnon kehittämistyöhön.

Mitä mieltä olet yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnoista? Pitäisikö ylioppilastodistuksen arvosanoja korostaa nykyistä enemmän valinnoissa? Ja onko oikein, jos matematiikan arvosanaa painotetaan muita enemmän? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä