Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa jääkiekon laajentuneeseen tarjontaan.
Jääkiekon huippusarjat ovat paisuneet laajoiksi ja pitkiksi. SM-liiga päättyi vappuviikolla, ja nyt seurataan MM-kisoja 22. toukokuuta saakka.
NHL venyy lähelle juhannusta. Vain heinäkuu on jääkiekosta vapaa, sillä kotimainen harjoituspelien kausi alkaa elokuun alussa ja 16 joukkueeseen kasvatettu SM-liiga syyskuun alussa. KHL puolestaan laajenee Kiinaan.
Ratkaisu: äänin 3-2 kyllä on.
Hiihtomaajoukkueen entinen valmentaja Kari-Pekka Kyrö kysyy, eikö jääkiekkoa ja muuta urheilua voitaisi eriyttää omille kanavilleen.
– Olen aivan varma, että monet meistä aitourheilun ystävistä vain pahoittavat mielensä kun yrittävät hakea urheilua lätkäsaasteen tulvasta.
Kyrö sanoo, että ”ylivaltainen lätkä-puolue on jo rakennuttanut liki 400 jäähallia veronmaksajien rahoilla ja sama tendenssi murjoo nyt mediassa, myös Yle-verolla.”
– Voi vain hämmästellä kuinka tämä on mahdollista lajille joka touhuaa säännellyn, valvotun ja kontrolloidun nykyurheilun ulkopuolella. Esimerkiksi dopingtestaus on DDR-tasoa.
Kyrö myöntää, että jääkiekko on suosittua ja faneja riittää.
– Mutta keitä he ovat? Isolta osin 20-60-vuotiaita miehiä joilla on oma junnulätkätausta. Miten on heidän oma kansanterveyttä edistävä liikunnallinen elämäntapansa katsomoissa ja katsomoiden ulkopuolella? Kamalaa, uskallan sanoa. Liikuntaa harrastamattomia ylipainoisia möhömahoja jotka örveltävät tuopit kädessään.
Jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen sanoo, että ylitarjonnasta ei voi vielä puhua, jos vertaa jääkiekkoa esimerkiksi musiikkibisnekseen.
– Ammattiurheilusta ja erityisesti palloilulajeista on tullut viimeisten vuosikymmenien aikana tärkeä osa viihde-, sponsorointi- ja mediabisnestä. Muutos alkoi jo 80-luvulla. Siirtymä vanhasta amatööriurheilusta tällä hetkellä yhä kasvavaan globaaliin viihdebisnekseen tapahtui pikkuhiljaa yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Ammattiurheilun kaupallistuminen on tietysti myös aiheuttanut suuren määrän lieveilmiöitä, kuten doping, korruptio ja veronkierto.
Alpo Suhonen huomauttaa, että urheilu työllistää suoraan ja epäsuorasti, Euroopan Unionin alueella urheilun arvo lienee 600 miljardia euroa.
– Jääkiekko on maailmassa pieni laji. Suomessa kansallisurheilu, kuten myös Kanadassa. Kiinnostus lajiin tulee luultavasti vain kasvamaan. Kovaa vauhtia supistuvilla työmarkkinoilla, erityisesti nuorten osalta, näen urheilun merkittävänä tulevaisuuden yhteiskunnallisena toimijana. Myös terveydelliset ja sosiaaliset tekijät ovat tärkeitä.
Oululaisen naisjalkapalloiluseura Oulu Nice Soccer (ONS) johtokunnan jäsen Kirsi Paasovaara kuvaa jääkiekkoa viihdyttäväksi lajiksi, joka on hänen mielestään kaupallistettu hyvin ja hoitanut mediasuhteet hienosti.
– Seuraan sitä mielelläni, mutta tarjonta toisinaan ylittää sietorajan ja sen myötä vähentää kiinnostusta. Muiden lajien uutisointi tuntuu joskus harmillisesti jäävän jääkiekon varjoon. Olkoonpa jääkiekossa sarjoja, mestaruuskilpailuja ja pelejä kuinka paljon tahansa, niin toivoisin medialta eri lajien monipuolisempaa huomiointia. Naisten urheilua pidän yhtä kiinnostavana kuin miestenkin. Nuorista urheilijoista tehtyjä juttuja ja katsauksia eri lajeihin olisi mukava lukea etenkin paikallisesta näkökulmasta.
Koripalloliiton tuore toimitusjohtaja Jari Tourunen arvioi, että SM-liigassa pelejä on sen verran, että televisiointiratkaisut saattavat vaikuttaa lipunmyyntiin.
– Jos näin on, niin tarjooman viuhka ei ehkä olekaan enää tasapainossa. Varmasti mietitään koko ajan sitä, mitä SM-liigan runkosarjan pelien kiinnostavuusarvon ylläpitämiseksi voisi tehdä. Kausi on pitkä ja päälle tulevat kansainväliset seurapelit, maajoukkueen pelit sekä arvokisat. Voi olla, että esimerkiksi runkosarjassa nähdään väsyneitä suorituksia ja se on ongelma lipun ostaneen katsojan kiinnostuksen ylläpitämisen kannalta, Tourunen toteaa.
Mitä mieltä olet jääkiekon tarjonnasta? Ovatko sarjat sopivan mittaisia, onko kisoja ja pelejä riittävästi vai tuleeko jääkiekkoa jo liikaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua tai Facebook-päivitystä.