Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Helsingin huippukokouksen merkitykseen Suomelle.
Huippukokous Helsingissä on historiallinen tapahtuma, joka tuo Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomeen. Kokouspaikan valinta suurvaltojen kohtaamispaikaksi nähdään tunnustuksena Suomelle.
Mutta pönkittääkö kokous vain Trumpin ja Putinin toimia ja tavoitteita, jolloin kokous Helsingissä samalla voi myös mustata Suomen mainetta?
Ratkaisu äänin 5-0, huippukokous on tervetullut Suomelle.
Entinen pitkäaikainen ulkoministeri, kansanedustaja (sd.) Erkki Tuomioja pitää kokousta tervetulleena, mutta hänen mielestään Trumpin ja Putinin tapaaminen herättää myös tarvetta etäisyydenottoon.
– Presidenttien piittaamattomuus kansainvälisestä oikeusjärjestyksestä ja monenkeskisen yhteistyön pelisäännöistä herättää huolta ja suuttumusta. On tärkeää, ettemme epäröi esittää suoraan mitä ajattelemme heidän toimistaan.
Tuomiojan mielestä se ei kuitenkaan saa olla esteenä sille, että haluamme myötävaikuttaa tapaamisen onnistumiseen.
– On edelleen tärkeää, että suurvaltajohtajilla on kyky ja mahdollisuus toimivaan dialogiin. Tapaamisen esityslistalle on tarjolla enemmän asiaa kuin mitä nyt on edes mahdollista ratkaista. Tarve palata aitoihin aseriisuntaneuvotteluihin on ilmeinen, kuten myös Syyrian sodan lopettaminen. Monet pelkäävät, että johtajat hakisivat yhteisymmärrystä kolmansien osapuolten kustannuksella. Vaikka tämä houkuttelisikin molempia johtajia, niin onneksi kahdella supervallalla ei enää ole mahdollisuutta sopia kaikesta muiden päiden ylitse, Tuomioja sanoo.
Hän kertoo osallistuneensa sadantuhannen muun ihmisen joukossa Pride-kulkueeseen Helsingissä.
– Toivon, että myös presidentit Trump ja Putin, joita yhdistää halveksunta Priden edustamia tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia korostavia arvoja kohtaan, saisivat tartunnan tästä 2000-luvun Helsingin hengestä.
Europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) mielestä Suomi ei olisi voinut kieltäytyä järjestämästä tapaamista, vaikka siihen liittyy riskejä.
– Nyt on pidettävä huoli, ettei kenellekään jää epäselväksi, että Suomi on EU-jäsenmaa ja ajaa vahvasti eurooppalaisia arvoja, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Tapaaminen on mahdollisuus nostaa esiin näitä aiheita, jotka Putin ja Trump sivuuttavat. Sekä Trump että Putin pitävät tiukasti kiinni perinteisistä arvoista ja maailmankatsomuksestaan, jota määrittää voimapolitiikka ja epäluottamus kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen. Tällaista etupiiriajattelua ja puhumista EU:n yli ei saa hyväksyä, Hautala vaatii.
Myös valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mielestä Suomi ei voinut kieltäytyä kokousjärjestelyistä, kun niitä Suomelta pyydettiin.
– Mutta siitä on pidettävä kiinni, että Suomi ei sitoudu mihinkään diiliin, jos tänne itsensä kutsuneet presidentit sellaisia tekevät. Suomella on arvokkaan hovimestarin rooli, ja siihen kuuluu kunnioittava etäisyys vieraisiin.
Tarkka kuvaa huippukokousta "lähinnä omahyväisten julkkisten kauneuskilpailuksi".
– Isäntien täytyy pitää ilme peruslukemilla, olipa tulos mikä tahansa. On osoitettava, että Suomi ei hyväksy Putinin Krim- ja Ukraina-kaappauksia eikä Trumpin kauppasotaa, ympäristöpolitiikkaa ja Naton nakertamista, Tarkka vaatii.
Professori Pekka Aula huomauttaa, että kokousjärjestäjien kontrolloitavissa ei ole, minkälaisia mielikuvia Helsingistä syntyy.
– Eritoten Helsinki saa 15-minuuttisensa maailman mediassa. Myös Suomi saa huomiota. Ei Helsinki ole vastuussa, kuinka fiksuja tai dorkia päätöksiä Trump ja Putin tekevät.
Pekka Aula on Helsingin yliopiston dosentti ja Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri. Hänen mielestään huippukokous ensisijassa vahvistaa Suomen mainetta huippukokousten järjestäjämaana.
– Muutoin maineen kannalta oleellista on, mitä maailman media kertoo Helsingistä ja Suomesta huippukokousuutisoinnin ohessa. Tarinat jäävät globaaliin digitaaliseen muistiin ja nousevat esiin hakuja tehtäessä. Arviolta 1400 toimittajaa elää pari päivää Helsingissä. Voisi olla oiva idea pitää heistä hyvää huolta.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo, että myös Helsingillä on nyt hieno mahdollisuus näyttää, että täällä asiat toimivat ja meihin suomalaisiin voi luottaa.
– En näe ristiriitaa siinä, että tällainen tapaaminen järjestetään yhdessä maailman demokraattisimmista maista. Tapaaminen lisää ilman muuta Helsingin tunnettuutta maailmalla. Odotamme kaupunkiin kokousvieraiden lisäksi yli 1500 kansainvälistä toimittajaa. Helsingillä on oma tunnistettava tyyli ja tunnelma, joista toimittajat raportoidessaan kokouksesta parhaimmillaan välittävät koko maailmalle.
Mitä mieltä olet Helsingin huippukokouksen vaikutuksista Suomelle? Vaikuttaako Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä Suomen maineeseen? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.