Pu­hee­nai­he: Kuu­lu­vat­ko etuudet va­paa­eh­toi­ses­ti työt­tö­mä­nä elä­väl­le?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ideologiseen työttömyyteen.

Kuva: Felix Kerola

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ideologiseen työttömyyteen.

Työttömyysturvaa nostava kirjailija Ossi Nyman kertoi Helsingin Sanomissa (14.10.) olevansa ideologisesti työtön. Hän taktikoi itselleen työmarkkinatukea ilman aikeita ottaa töitä vastaan. Hän sanoi, että ei ole työtön, vaikka joutuu elämään työttömyyskorvauksella.

Uudenmaan TE-toimisto katkaisi tuen, kun asian tuli julkiseksi. Onko tietoinen työhaluttomuus lusmuilua vai tarvittaessa sopiva valinta? Voiko vapaaehtoisesti työttömänä elävä käyttää etuuksia?

Ratkaisu äänin 3-2 eivät kuulu etuudet vapaaehtoisesti työttömänä elävälle.

Oululaisen yrittäjän ja kokoomuslaisen kaupunginvaltuutettu Tomi Kaismon mielestä julkisuudessa esillä olleet Ossi Nymanin kaltaiset käyttävät järjestelmää hyväksi ja näyttävät toiminnallaan vääränlaista esimerkkiä nuorille.

– Jos työnhakijalla on varaa olla vastaanottamatta tarjottua työtä, on silloin vara tulla toimeen myös ilman työmarkkinatukea tai muita etuisuuksia. Heidät tulee saada välittömästi pois tukien saajien piiristä, Kaismo vaatii.

Hänen mielestään asiaan on saatava muutos.

– Tukien saannin ehtoja tulee muuttaa siten, että työkykyiselle kotiin makaamaan jääminen ei ole ikinä vaihtoehto, jos on töitä tarjolla.

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu, Kaltio-lehden päätoimittaja Paavo J. Heinonen hyväksyy ideologisen työttömyyden.

– Kun fakta on, että perinteistä palkkatyötä ei riitä kaikille, on työn ja toimeliaisuuden määritelmää päivitettävä nykytodellisuutta vastaavaksi. Nymanin kirjoittaminen pitäisi nähdä tuen vastikkeena, ei esteenä.

Heinosen mukaan toimeentulotuen perusosa yksinasuvalla on 485,50 euroa. Noin 32 euron työmarkkinatuesta päivässä jää 20 prosentin ennakonpidätyksen jälkeen käteen noin 520 euroa kuukaudessa.

– Ihmisen byrokraattinen siirtely työnhakijasta toimeentulotukiasiakkaaksi ja takaisin lisää julkisia menoja virastojen työntekijöitten kasvaneena työaikana. Hyvin suunniteltu perustulojärjestelmä tuottaisi julkiseen talouteen todellisia säästöjä.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu ja BusinessOulun johtokunnan puheenjohtaja Jaana Isohätälä ei hyväksy ideologista työttömyyttä.

– Työttömyysetuuksien tarkoitus on tukea pääsyä tai paluuta työmarkkinoille – ei vapaamatkustamista. Pidän kuitenkin suurempana työttömyyden ongelmana työttömyysturvan järjettömiä kannustinloukkuja, joiden vuoksi työttömän ei tietyissä tilanteissa kannata vastaanottaa työtä, työllistää itseään tai kouluttautua, koska voisi jopa vaarantaa oman tai perheensä toimeentulon. Valitettavasti moni työnhakija ei myöskään saa kaipaamaansa apua työllistymiseen, kun sitä tarvitsee. Tällaisilla ongelmilla yhteiskunta itse ruokkii passivoitumista ja heikentää työnhakijoiden motivaatiota.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski huomauttaa, että henkilö saattaa menettää työttömyysturvan, jos ei ole valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä, mutta voi olla oikeutettu esimerkiksi lapsilisiin tai sosiaalitoimen tukiin.

– Keskustelu ”ideologisesta työttömästä” on tuuliajolla. Työttömät kokevat epäoikeudenmukaisena, kun TE-toimisto ohjaa karenssin uhalla kuntouttaviin toimenpiteisiin terveitä ja työkykyisiä ihmisiä, tai ammattilaisia polkuhintaan työhön, josta maksetaan alemman TES:n palkkaa. Työpaikkoja on liian vähän ja ammattitaitovaatimukset eivät kohtaa. Vastuu on julkinen. Oikeus työhön on turvattava ihmisiä kunnioittaen, Haapkoski vaatii.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki sanoo, että työttömyysetuuden saannissa oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Säädösten mukaan työttömyysetuutta voi saada 17–64 -vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja taloudellisen tuen tarpeessa.

– Velvollisuuksiin puolestaan muun muassa kuuluu, että henkilö hakee kokoaikatyötä ja ottaa vastaan tarjottua työtä tai koulutusta. Muissa tilanteissa henkilö voi hakea ja saada toimeentulotukea. Meneillään olevassa perustulokokeilussa selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia.

Mitä mieltä olet työttömyysturvasta? Voiko sitä saada vaikkei haluaisikaan töitä? Miten työttömyyttä pitäisi estää Suomessa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Juttua muokattu 23.10. kello 10.56: Korjattu Maire Mäen tittelissä TE-keskus TE-toimistoksi.

Ilmoita asiavirheestä