Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa työllisyyteen.
Työttömyys ja työvoimapula vaivaavat samaan aikaan Suomea. Miten se on mahdollista?
Yritykset viestivät, että ammattitaitoista työväkeä on vaikea saada ja myös pula huippuosaajista heikentää kilpailukykyä.
Apua haetaan työperäisestä maahanmuutosta eli ulkomaisesta työvoimasta. Eikö Suomessa tarjottu työ kelpaa suomalaisille? Vai mistä ongelmat hyvinvointivaltio Suomen työmarkkinoilla johtuvat?
Ratkaisu äänin 5-0: Kyllä kelpaa työ suomalaiselle.
Toimitusjohtaja Merru Tuliara Henkilöstöpalveluyritysten liitosta sanoo, että pienelle joukolle työ kuitenkaan kelpaa.
– Se johtuu muun muassa kannustinloukuista eli työstä maksettavaa palkkaa ei koeta riittäväksi suhteessa tukiin tai tarjottavan työn reunaehdoista. Työpaikan sijainti tai työajan sijoittuminen ei ole sopiva tai mieluisa työnhakijalle. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja työn vastaanottamisen velvoittavuuden tiukentaminen voisivat tehdä työn vastaanottamisesta kannustavampaa, hän sanoo.
Merru Tuliaran mukaan yritykset tarvitsevat tällä hetkellä osaamista, mitä monella työttömällä ei ole.
– Onkin panostettava lyhyisiin työelämälähtöisiin koulutuksiin.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pitää kysymystä syyttävänä, ikään kuin ihminen haluaisi olla työttömänä.
– Monissa selvityksissä ja tutkimuksissa on todettu, että työttömät hakevat töitä jopa useisiin satoihin työpaikkoihin, saamatta mitään vastausta, Paavola sanoo.
Hänen mukaansa yksi todistettu ongelma on ikäsyrjintä.
– Työnantajat eivät millään huoli jopa yli neljäkymppisiä.
Toinen suuri ongelma Silja Paavolan mukaan liittyy nuoriin naisiin, joiden työ on usein todellista silpputyötä, muun muassa määräaikaisuuksia.
– Työ kelpaisi, mutta sitä ei oteta vastaan ja samalla puhutaan työvoiman saatavuusongelmasta, osaamisvajeesta. Töitä on ja halukkaita työhön, mutta ammattitaidosta on puute. Isoin kysymys on kuka koulutuksen maksaa, Paavola toteaa.
Lapinkauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoen mukaan Lapissa on useita eri toimialojen investointihankkeita, joissa käynnistyttyään on jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Lappia ei ole totuttu yhdistämään tällaiseen kehitykseen, siksi Timo Rautajoen mielestä maakunnan viestinnän pitää olla tehokkaampaa.
– Mediassa käyty keskustelu pohjoisen matkailun kausityöpaikoista ja huonoista palkoista vaikuttaa mielipiteisiin.
Rautajoen mielestä Suomen hallituksen pitää tukea investointien toteutumista sekä helpottaa työntekijöiden siirtymistä pohjoiseen.
– Paras tapa hallita tätä uutta tilannetta olisi laatia Norjan tapaan pohjoisen oma yhteiskunnan kaikki osa-alueet kattava kehittämisohjelma.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kertoo, että Rakennusliiton Rekry-tapahtumaan osallistui useita satoja alan opiskelijoita ja kymmeniä yrityksiä. Koolla oli talonrakennusalan, maalaus- ja pintakäsittelyalan sekä talotekniikka-alan työnantajia ja opiskelijoita. Keskustelu oli Harjuniemen mukaan vilkasta ja nuoret hakivat kesätöitä ja vakituisia työpaikkoja. Alan yritykset taas esittelivät toimintaansa ja kertovat työpaikoistaan.
– Kontakteja syntyi ja tyytyväistä väkeä näytti olevan molemmin puolin.
Matti Harjuniemen mukaan rakennusalalla vaikuttaa olevan pulaa työmaiden työnjohtajista, ehkä tulevaisuudessa myös työntekijöistä.
Harjuniemen mielestä työtä pitäisi organisoida enemmän työryhmiin eli työkuntiin, joissa ammatti-ihmiset tekevät itseohjautuvasti sovitun urakkatyön. Myös työpaikkaohjaajia tulisi olla enemmän.
– Nämä kokeneet ammattilaiset voisivat opettaa ja opastaa alalle tulevia ihmisiä työn tekemisessä ja työkulttuurissa. Alalle tulon kynnystä voitaisiin näin madaltaa. Ammattioppilaitos antaa nimittäin vain tietyt perusteet, varsinaisen työnteon oppii käytännössä.
Tampereenyliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja, professori Harri Melin kuvaa työtä tärkeäksi suomalaisten elämässä.
– Ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan työssä. Työ on toimeentulon keskeinen lähde. Työssä voimme kehittää osaamistamme monilla eri elämän alueilla. Työ pitää meidät yhteydessä muihin ihmisiin ja työn kautta saamme kokea onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita. Työ on myös tärkeä sosiaalisen arvostuksen lähde.
Harri Melin lisää, että suurin osa valitsee toimeentulonsa lähteeksi työn tekemisen, mistä kertoo muun muassa se, että vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan 4/5 nuorista valitsee mieluummin palkkatyön kuin elämisen sosiaalitukien varassa. Tuore Työolobarometri kertoo lisäksi, että nuoret ikäryhmät arvioivat työelämän muutoksia iäkkäämpiä myönteisemmin.
Mitä mieltä olet, kelpaako työ suomalaiselle? Miksi Suomessa on työttömyyttä ja samanaikaisesti työvoimapulaa? Löytyykö työvoimapulaan apua työperäisestä maahanmuutosta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.