Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa kansallispuistojen kunnossapidon rahoitukseen.
Patikoinnin suosio on kaksinkertaistanut kävijämäärät kansallispuistoissa kymmenessä vuodessa. Suomen 40:ssä kansallispuistossa kirjattiin vuonna 2018 yhteensä 3,2 miljoonaa vierailua.
Vaellusreittien varustus kuluu tai lahoaa nopeammin kuin paikkoja kyetään korjaamaan. Kansallispuistoihin voi mennä ilmaiseksi, mutta tarvittaisiinko niiden kehittämiseen uusia rahoitusmalleja, vaikka käyntimaksu?
Ratkaisu äänin 4-1, pääsymaksu ei sovi kansallispuistoihin.
Muonion uusi kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki harkitsisi vapaaehtoista maksua.
– Vapaaehtoinen kansallispuistomaksu voisi olla yksi osa rahoitusratkaisuja, joilla pystyttäisiin vastaamaan kansallispuistojen vetovoimaan. Lisäksi olisi taattava mahdollisen vapaaehtoisen kansallispuistomaksun korvamerkitseminen siten, että se voitaisiin kohdentaa siihen puistoon, jonka palveluita asiakas käyttää.
Laura Enbuska-Mäen mielestä on kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että hallitus takaa kansallispuistojen ja luontomatkailun kestävään kehittämiseen riittävät panostukset, ja hakee näiden rahoitukseen pitkäkestoisia ratkaisuja.
– Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on yksi Suomen suosituimpia kansallispuistoja kävijämäärältään, ja alueemme elinvoiman edistämisen sekä hyvinvoinnin tukemisen kannalta äärimmäisen merkittävä. Luontomatkailukuntana Muonio on huolissaan kansallispuistojen rahapulasta ja kasvavasta korjausvelasta. Kansallispuistojen palveluiden on vastattava kävijöiden tarpeita sekä oltava turvallisia käyttää. Näissä päämäärissä ei ole varaa epäonnistua.
Matkailututkimuksen yliopistonlehtori Maria Hakkarainen Lapin yliopistosta kannattaa vapaaehtoista kävijämaksua kansallispuistoihin. Pakollinen maksu vaatisi hänen mielestään isoja järjestelyjä ja se sotisi jokamiehenoikeutta vastaan.
– Vapaaehtoiseen maksuun voisi vedota, sillä kuluttajamuutos näkyy kohti eettistä ja kestävää kulutusta.
Hakkarainen sanoo, että luontosuhteemme saattaa olla myytti, eikä pidä yksioikoisesti enää paikkansa.
– Metsähallituksen palvelujakin pidetään itsestäänselvyyksinä. Kun tiedettäisiin taustat, miten paljon kansallispuistojen ylläpito maksaa, oltaisiin ehkä valmiita maksamaan.
Maria Hakkaraisen mukaan kansainväliset matkailijat harvoin tietävät, että kansallispuistomme saavat julkista rahoitusta. Kun heille annettaisiin tietoa, se voisi houkutella maksamaan vapaaehtoisesti käynnistä suomalaisessa kansallispuistossa.
Rinkkaputki.com-retkiblogin kirjoittaja ja kansallispuistojen vapaaehtoisaktiivi Anne Sulander perää vapaaehtoistyötä kansallispuistojen hyväksi.
– Kansallispuistoilla on merkittävä rooli madaltaa kynnystä luonnossa liikkumiseen kaikissa yhteiskuntaluokissa. Pakollinen maksu kansallispuiston portilla näkyisi vähävaraisen kukkarossa ja hyvinvointia tuova päiväkäynti saattaisi jäädä jopa väliin. Pääsymaksujen sijaan avuksi rapistuville rakenteille voitaisiin nostaa laajempi vapaaehtoistyön hyödyntäminen, sillä vapaaehtoistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen tuo yksilöille hyvää mieltä ja kaveriporukoille ja perheille yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Ulkoilujärjestö Suomen Latu ry:n yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen muistuttaa myös, että maksuttomat kansallispuistot turvaavat kaikille tasa-arvoisen pääsyn hänen mielestään Suomen upeimpiin luontokohteisiin.
– Kansallispuistot ovat Suomen luonnon helmiä, jotka innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonto antaa elämyksiä, liikuntaa ja mielenrauhaa. Luonto tekee hyvää. Laadukkaasti opastetut reitit mahdollistavat retkeilyn myös kokemattomammille.
Anne Rautiaisen mielestä ulkoilureittien ylläpito on kävijämääriin nähden edullista liikkumisen tukemista ja sillä on suuri vaikutus kansanterveyteen.
– Jokamiehenoikeus mahdollistaa meillä maksuttoman, haittaa aiheuttamattoman liikkumisen luonnossa ja näin tulee olla myös kansallispuistoissa.
Metsähallituksen virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen huomauttaa, että kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat yhteistä omaisuuttamme.
– Niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä maksukyvystä riippumatta. Käyntimaksut heikentäisivät tasavertaisuutta. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia maksuihin. Mahdollisuudet luontoharrastuksiin kapenisivat ja kynnys luontoon menemiselle nousisi.
Kokkosen mukaan retkeilypalvelujen maksuttomuus oli myös eduskunnan tahto kun käsiteltiin Metsähallituslakia vuonna 2016. Metsähallituksen Luontopalvelut ei voi kerätä vapaaehtoisia maksuja valtion budjettirahoitteisena organisaationa.
– Palveluihin tulee varata riittävä yhteiskunnallinen rahoitus. Hyödyt ovat moninkertaiset kustannuksiin nähden. Jokamiehenoikeus luonnossa liikkumiseen on suomalaisille keskeinen arvo, Sakari Kokkonen sanoo.
Mitä mieltä olet Suomen kansallispuistojen palveluista? Olisitko valmis maksamaan käyntimaksua vaellusreiteille tai muihin luontokohteisiin? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.