Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa hyönteisiin ravintona.
Hyönteisravintoa saa nyt myydä elintarvikkeena. Maa- ja metsätalousministeriö linjasi EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että hyönteiset elintarvikkeena sallitaan.
Näin hyönteisten tuotannosta tulee valvotumpaa ja syönnistä turvallisempaa.
Myös Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa ja Itävallassa hyönteiset ovat laillisia elintarvikkeita.
Tulevatko hyönteiset suomalaisten ruokapöytiin? Söisitkö itse hyönteisiä?
Ratkaisu äänin 5-0 kyllä söisin.
Kokki ja ruokakirjailija Janne Pekkala kannustaa suomalaisia, että "rouskista vaan ja sirkkaa suuhun!".
– Tarvitsemme proteiinia ruokavaliossamme. Ihmismäärä lisääntyy ja ruoka loppuu, meret saastuvat. Kehitystä parempaan suuntaan tarvitaan. Omilla valinnoilla pystyy muuttamaan sekä opettamaan toisillekin asioita, Pekkala sanoo.
Häneltä ilmestyi juuri kirja äijäruoasta. Pekkala huomauttaa, että hyönteisten syöminen ei ole uusi keksintö.
– Hyvä että asia on noussut esille. Olemme Suomessa etujoukoissa kehittämässä tätä. Voimme näyttää muillekin esimerkkiä. Ajatus voi monellekin tuntua vieraalta ja jopa yököttävältä, mutta ajan myötä tämäkin arkipäiväistyy ja muuttuu normaaliksi ruokailutottumuksissa.
Limingan kunnan ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan keittiömestareiden puheenjohtaja Henna Antilan mukaan suomalainen elintarviketeollisuus on luotettava ja raaka-aineen jäljitettävyys huippuluokkaa.
– Laatu ja hygieniataso ovat meillä korkealla tasolla. Varmasti tarjontaa hyönteisistä tulee kuluttajille. Voin syödä hyönteisiä tai ainakin olen utelias maistamaan. Prosessoituna hyönteisten korkeaa proteiinipitoisuutta voi hyödyntää monessa muodossa, sellaisenaankin. Suomalaiset ovat tutustuneet ulkomaanmatkoillaan esimerkiksi sirkkojen makuun. Hyönteiset tulevat tarjoamaan meille uusia makuelämyksiä, Antila uskoo.
MTK Pohjois-Suomen uusi toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä sanoo olevansa valmis syömään hyönteisiä osana tavanomaisempaa ateriointia, "kunhan varmistetaan hyönteisistä tehtyjen lopputuotteiden puhtaus ja turvallisuus".
– Toki hyönteisruoan muoto mietityttää ja herättää ehkä eniten ennakkoluuloja.
Matti Tyhtilä ei usko hyönteisistä valmistettujen elintarvikkeiden korvaavan perinteisiä lihatuotteita.
– Mutta otamme maaseudulle mielellämme vastaan mahdollisuuden tuottaa hyönteisiä elintarvikkeiksi. Tätä kautta alueelle saadaan uutta yritystoimintaa ja rakennuksille uutta käyttöä. Tutkimustyö ja valvonta hyönteisten käytöstä elintarvikkeina on käynnistymässä, Tyhtilä kertoo.
ProAgrian Oulun johtaja Vesa Nuolioja kertoo syöneensä jo vuosikymmen sitten Kiinan reissulla kovakuoriaisia ja "muita erikoisuuksia."
– Hyvin olivat laitettu eikä inhotusta jäänyt. Ennakkoasenteet ja ajattelumme ovat suurimmat esteemme uuden edessä ylipäänsä. Hyönteissyönnin uskon kasvavan jatkossa ja reseptiikka luo uusia elämyksiä varmasti.
Vesa Nuolioja arvioi, että hyönteisten ansiosta tuontirehujen tarve voisi vähentyä ja Suomeen voisi syntyä uusia työpaikkoja.
– Hyönteisproteiini voi lisätä parhaimmillaan proteiiniomavaraisuuttamme ja miksei sitä voisi käyttää myös eläinten rehuissa.
Oulun maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala arvelee, että maa- ja kotitalousnaiset saattavat jo muutaman vuoden sisällä järjestää hyönteisruokakursseja.
– Jo tällä hetkellä me syömme hyönteisiä muun ruuan yhteydessä tosin usein tietämättämme esimerkiksi suklaassa, salaatissa tai vadelmissa. Nyt kun hyönteiset on sallittu elintarvikkeena, niin niiden valvottu kasvatus lähtenee käyntiin ja samalla löydetään uusia tapoja hyödyntää arvokasta hyönteisproteiinia. Esimerkiksi jauhoina niitä voi hyvin käyttää, ohjeita pitää sitten kehittää ja testata, Tausta-Ojala sanoo.
Hän myös kertoo syöneensä hyönteisiä Kiinassa.
– Ne maistuivat tilaisuuden järjestäjille hyvin ja hyviltä ne maistuivat minullekin.
Mitä mieltä olet hyönteisistä ruokapöydässä? Sopivatko ne ravinnoksi? Olisitko itse valmis syömään hyönteisiä? Miten valmistaisit niitä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.