Puhe kulkee edel­leen kil­pai­lut­ta­mat­ta

Uusien kilpailijoiden tulo puhelubisnekseen ei juurikaan horjuta paikallisten puhelinyhtiöiden, Elisan ja Soneran valta-asemaa lankapuhelinverkkojen haltijoina. Vaikka paikallispuheluissa kilpailua ei vielä ole, niin kauko- ja ulkomaan puheluissa uudet tulokkaat ovat tuoneet kilpailun lisäksi myös selvästi halvempia puheluhintoja.

Uusien kilpailijoiden tulo puhelubisnekseen ei juurikaan horjuta paikallisten puhelinyhtiöiden, Elisan ja Soneran valta-asemaa lankapuhelinverkkojen haltijoina. Vaikka paikallispuheluissa kilpailua ei vielä ole, niin kauko- ja ulkomaan puheluissa uudet tulokkaat ovat tuoneet kilpailun lisäksi myös selvästi halvempia puheluhintoja. Silti esimerkiksi suuret yritykset ja valtion virastot luottavat yhä yleensä oman alueensa pääoperaattoriin, kun he tekevät sopimuksia lankapuheluliikenteen hoitamisesta.

"Yhdestäkään valtion virastosta ei ole oltu meihin yhteydessä. Yhtään tarjouspyyntöä meiltä ei ole pyydetty. Sama pätee myös valtaosaan suurista ja keskisuurista yrityksistä. Olenkin miettinyt usein, miksei yrityksiä ja virastoja kiinnostaa säästää ulkomaan tai kaukopuheluissa", ihmettelee ulkomaan ja kaukopuheluiden hintavertailussa hyvin pärjäävän kansainvälisen Tele 2:n Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja Reijo Karhulahti.

Tarjouspyyntöjen puute on siinä mielessä kummallista, että jo kilpailulainsäädännön mukaan tietyn suuruiset julkiset hankinnat pitää kilpailuttaa.

Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastajan Ari Hoikkalan mukaan virastossa ei ole vielä systemaattisesti kiinnitetty huomiota virastojen puhelusopimuksiin.

"Teleliikenteen hankintoja on tarkistettu tilintarkastusten yhteydessä, mutta asiaa koskevaa erillistä tarkastusta ei ole tehty", Hoikkala myöntää.

Yliopistojen viime vuonna päättyneessä hankintatoimitarkastuksessa katsottiin tosin joidenkin yliopistojen puhelinliikennehankintoja.

"Kilpailuttaminen oli kehittymätöntä, kun ilmeisesti markkinat eivät olleet silloin vielä kovin hyvät. Tilanne on muuttunut siitäkin ajasta tosi paljon ja uusia kilpailijoita on tullut markkinoille. Meidän pitääkin kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota puhelinliikenteen kilpailuttamiseen", Hoikkala lupaa.

Tulokkailla niukasti pelitilaa

Sekä Karhulahti että Hoikkala ovat yhtä mieltä siitä, että vuosikymmeniä toimineiden vanhojen operaattoreiden asemat ovat olleet niin vahvat, että uusien tulokkaiden pelitila on ollut tähän saakka tosi rajattu.

Matkapuhelinpuolella kilpailu on toiminut paremmin ja esimerkiksi kesällä käyttöön otettu numeroiden siirtomahdollisuus operaattoria vaihdettaessa on piristänyt entisestäänkin markkinoita.

Kolme vuotta Suomen Tele 2:n palveluksessa työskennelleen Karhulahden mukaan tilanne lankapuolella on aivan toinen.

"Ensimmäinen puolitoista vuotta kului taistellessa sen puolesta, että me olisimme saaneet edes tilaa kilpailla. Olemme vieneet erityyppisiä asioita jopa Euroopan unioniin, että saisimme pelitilaa ja kilpailu vapautuisi", Karhulahti sanoo.

Karhulahden mukaan viimeisen vuoden aikana tilanne on huomattavasti parantunut, mitä on auttanut viestintäviraston määrätietoinen työ aidon kilpailun edistämiseksi.

Lankapuolen tilannetta on vain mutkistanut se, että paikallispuhelut ovat edelleenkin kilpailun ulkopuolella ja sen takia paikallisverkon haltijalla on vahva kytkentä kaukopuheluihin.

"Jos haluaa automaattisesti meidän kaukopuhelut käyttöön, on tehtävä esivalintasopimus. Kytkeminen maksaa älyttömästi ja sitten joutuu vaivaamaan vaihdetoimittajaa ja todennäköisesti olemaan yhteydessä paikalliseen operaattoriin ja ne ovat vastahakoisia tekemään tätä muutosta. Tämä on iso hidaste yrityksille puhumattakaan valtion hallinnosta. Kun paikallisilla operaattoreilla on vielä sata vuotta taustaa takana, niin ei yrityksissä ja virastoissa mietitä, voisiko jollakin operaattorilla soittaa edullisemmin", Karhulahti sanoo.

Karhulahden mukaan oikeastaan ainoaksi todelliseksi pelikentäksi heille ja muille lankaverkossa toimiville uusille tulokkaille ovatkin jääneet ulkomaan puhelut kuluttajille.

Hintojen vertailu vaikeaa

Hoikkala puolustaa virastojen operaattoriuskollisuutta osittain sillä, että puhelukustannusten vertailu on aika hankalaa.

"Virastoissa on eri tyyppisiä puheluita: matkapuheluita, kauko- ja ulkomaan puheluita, paikallispuheluita. Täytyy tietää viraston puhelurakenne, ennen kuin voi laskea, mikä hinta tulee edullisimmaksi. Monilla operaattoreilla on vielä tietoliikenteeseen liittyviä lisäpalveluita, joten pelkästään yksi hinta ei riitä arviointiin", Ari Hoikkala muistuttaa.

"Paketti on niin monimutkainen, ettei lopulta enää erotakaan, mikä on edullista. Silloin on turvallista valita perinteinen kuvio, niin ei tarvitse ärsyttää ketään", arvioi puolestaan Tele 2:n Reijo Karhulahti.

Ilmoita asiavirheestä