Euroopan komission ja Puolan kiista Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on kiristymässä.
Riita voi hautautua unionissa isompien ongelmien alle. Laki tuomarien ikärajasta betonoi hallituksen otteen oikeuslaitoksesta.
Termi puhdistus tarkoitti takavuosikymmeninä sitä, että kommunistipuolueet siivosivat riveistään ideologisesti epäluotettavia tai muuten vain vallassa olleiden vastustajia. Nyt puhdistus on palannut uuteen kukoistukseen Puolassa, jossa sitä käytettiin myös kommunistivallan vuosina.
Puhdistus tarkoittaa nyt korkeimman oikeuden tuomareita. Vallassa oleva Laki ja oikeus -puolue (PiS) voi juuri voimaan tulleen taannehtivan lain mukaan siivota tuomarit syrjään, jos he sattuvat olemaan yli 65-vuotiaita. Noin kolmannes korkeimman oikeuden tuomareista on.
PiS sanoo avoimesti, että se haluaa putsata tuomarikunnasta kommunistivallan aikaiset viimeiset mohikaanit. Puolan oppositio ja Euroopan komissio taas katsovat, että PiS haluaa alistaa loputkin oikeuslaitoksesta peukalonsa alle.
Vallan kolmijaon mukainen riippumaton oikeuslaitos on yksi keskeisimmistä liberaalin demokra-tian ja siten Euroopan unionin yhteisistä arvoista.
Puolan hallitus katsoo, että Puolalla on oikeus omanlaiseensa oikeusjärjestelmään. Komissio on toista mieltä ja uhkaa Puolaa rankaisutoimilla. Ne voisivat johtaa teoriassa jopa siihen, että Puola menettäisi äänioikeutensa unionissa.
Näin tuskin käy, sillä Puolan hengenheimolainen Unkari on ilmoittanut torpedoivansa Puolan rankaisemisen. Lisäksi unionin asialistalla on Puola-ongelmaa painavampia asioita brexitistä maahanmuuttopolitiikkaan. Seuraaviin europarlamenttivaaleihinkin on aikaa enää vajaat vuosi.
Puolan asemaa vahvistaa vielä se, että seuraava puheenjohtajamaa on Itävalta. Oikeistopopulistisen hallituksen liittokansleri Sebastian Kurz sanoo Itävallan haluavan toimia komission ja itäisten jäsenmaiden välisenä sillanrakentajana.
Jo aiemmin Puolan hallitus otti talutusnuoraansa lakien perustuslainmukaisuutta valvovan perustuslakituomioistuimen sekä alemmat oikeusasteet ja syyttäjälaitoksen.
Äsken näytti vielä siltä, että komissio ja Puolan hallitus olisivat löytämässä kompromissin. Komissio ei pitänyt kuitenkaan Puolan myönnytyksiä riittävinä, ja keskiviikkona Puolan pääministeri esiintyi europarlamentissa uhmakkaasti.
Pääministeri Mateusz Morawiecki julisti, ettei Puola tee enää myönnytyksiä. Komission linjoilla ovat ainakin Saksa, Ranska sekä Benelux- ja pohjoiset maat. Merkkinä Saksan ja Ranskan yksituumaisuudesta niiden yhteisen kannan parlamentissa esitti Ranskan eurooppaministeri.
Vaikka PiS:n gallupkannatus on yli 40 prosenttia, hallituksen toimet ovat johtaneet opposition mielenosoituksiin. Mukana ollut entinen Solidaarisuuden johtaja ja entinen presidentti Lech Walesa sanoi, että Puola voisi ajautua sisällissotaan.
Vastarinnan symboliksi on noussut korkeimman oikeuden presidentti Malgorzata Gersdorf, 65, jonka virkakauden pitäisi päättyä vasta vuonna 2020. Hän on monen muun tuomarin tavoin kieltäytynyt eroamasta. Hänen seuraajakseen on nimitetty 66-vuotias Joszef Iwulski, jonka pitäisi jäädä lain mukaan eläkkeelle.