Englantilaiset teatterikriitikot ovat yhtä mieltä Sofi Oksasen Puhdistus-näytelmästä: se vangitsee katsojat suorastaan väkivaltaisesti paikoilleen ja tekee heistäkin kommunistiajan Viron kauhujen uhreja.
Näytelmä jää mieliin pitkäksi aikaa, vaikka sen seuraaminen on ajoittain tuskallista.
Itälontoolaisessa Arcola-teatterissa esitettävä Puhdistus (englanniksi Purge) aloitti kuukauden mittaisen näytäntökautensa viime viikon loppupuolella. Ensimmäiset sitä koskevat arvostelut ovat nyt ilmestyneet.
Kahden virolaisen naisen, iäkkään Aliiden ja nuoren Zaran, väkivaltaiset elämäntarinat ovat myös kiinnostaneet katsojia, sillä näytelmän lipuista peräti 40 prosenttia myytiin ennakkoon.
”Lähdin Arcola-teatterista sokkitilassa, jännityksen tunne kylkiluissani”, kirjoittaa teatterikriitikko Imogen Sarre nuorille suunnatulla A Younger Theatre -nettisivustolla.
Hän kuvailee, kuinka Puhdistus kouristaa vatsalihaksia käsitellessään kammottavia asioita hyvin suorasukaisesti, totuudenmukaisesti ja intiimisti. Alastomuus, murha, kidutus, rakkaus ja itsemurha ovat kaikki samassa paketissa, joka on Sarren mielestä suorastaan uraauurtavaa.