Puh­dis­tus jäi viime tinkaan

Hengityssairaiden mielestä Oulun kaupunki viivyttelee katujen puhdistuksessa. Kaupunki alkaa harjata katuja koko kalustolla vasta keskiviikkona, sillä edellisyöksi on vielä luvattu lumisadetta.

Hengityssairaiden mielestä Oulun kaupunki viivyttelee katujen puhdistuksessa. Kaupunki alkaa harjata katuja koko kalustolla vasta keskiviikkona, sillä edellisyöksi on vielä luvattu lumisadetta.

"Puhdistus olisi pitänyt aloittaa jo silloin kun oli vielä vähän lunta", tyrmää Katja Ruokolainen Oulun seudun hengitysyhdistyksestä. Hän ajattelee asiasta päinvastoin kuin kaupunki, sillä viimeistään tästä viikosta alkaa hengityssairaiden ihmisten painajainen.

Katujen pöly ja lehtipuiden kukinnot voivat jopa pakottaa ihmisiä pysyttelemään sisätiloissa.



Suolaa ei saa
laittaa pyöräteille


Maanantaina Ruokolainen ja yhdistyksen puheenjohtaja Timo Eskelinen uskaltautuivat ulos ja tekivät pienen kävelylenkin kaupungilla. He huomasivat monta kohtaa, jotka olisi pitänyt puhdistaa toisin - tai edes aiemmin.

Heti kaupungintalon nurkilla kaksikko sanoi, että katujen pitäisi olla jo puhtaina hiekoitushiekasta. He ehdottivat, että ne puhdistettaisiin suola-vesi-liuoksen avulla, vielä kun lumi ja jää ovat maassa.

Miksi näin ei tehdä? Tällä hetkellä kaupungin puhtaanapidosta vastaava tiemestari Timo Oksa ei kahdesti mieti vastaustaan puhelimessa.

"Pyöräteillä meillä ei edes ole lupaa käyttää suolaa", Oksa vastaa. "Siis jos aloittaisimme aikaisemmin, meidän pitäisi kiertää väylät kahdesti."

Kaupungin imuautot ovat jo puhdistaneet ulkoilureittejä. Rullaluistelukuntoon ovat ensiksi päässeet Torinrannasta Pikisaareen ja sieltä Hietasaareen johtavat väylät.



Lehtipuhallin on kaikista pahin


Hengitysyhdistyksen Ruokolainen ja Eskelinen antoivatkin maanantaisella kierroksellaan kaupungin puhdistajille myös tunnustusta. Kaupunki kastelee hiekan aina ennen harjausta.

"Kiinteistönhoitoyhtiöt ovat suurimpia pölyttäjiä. Niillä kaikilla ei ole varaa investoida koneisiin, joten kadut harjataan kuivina", Timo Eskelinen sanoi.

Otto Karhin puistossa Eskelinen toivoi, ettei nurmikkoa enää puhdistettaisi hiekasta lehtipuhaltimin.

Laite on pölyttäjistä pahin, minkä vuoksi sentään kaupunki on luopunut sen käytöstä keväisin.

"Nurmikko pitäisi kostuttaa ja haravoida", Eskelinen sanoi. Ilokseen kaksikko huomasi, että tuomiokirkon ympäristö oli puhdistettu haravoin.

Timo Eskelisen mukaan 90 prosenttia ihmisistä kärsii hiekanpölystä keväisin. Talvella katuja on hiekoitettu suurehkolla 2-6 millimetrin kokoisella hiekalla, mutta talven aikana hiekka on tamppaantunut pölyksi. Lisäksi katupölyssä on koko talven kertymä pakokaasua ja ilman epäpuhtauksia.

Eskelinen arvioi, että hengityssairaudet ovat myös yleisin sairausryhmä nykyään. Esimerkiksi lapsista joka viides on allerginen jollekin: usein pölylle tai siitepölylle.

"Minä olen allerginen eläimille, tupakansavulle ja pölylle", Eskelinen kertoi. Katja Ruokolaisella on puolestaan astma.



Kevät vaatii
hyvän valmistelun


Hengityssairaat selviävät keväästä huolellisella valmistelulla. Lääkitys aloitetaan ajoissa, jotkut alkavat käyttää hengityssuojia, ikkunoihin laitetaan suodattimia eikä pyykkiä kuivata ulkona narulla.

He kyselevät myös toisiltaan hyviä vinkkejä hengitysyhdistyksen kerhoissa Hietasaaressa. Tietoa on paljon jaossa. Katja Ruokolaisellakin oli mukanaan puolenkymmentä lehtistä hengityksestä, astmasta ja saasteista.

Vasta Ainolan puistossa Timo Eskelinen saattoi kaupunkikierroksellaan hengittää vapaasti. Lepän siitepöly kutitti nenässä tosin vähän sielläkin. "Tämä on varmasti helpompi paikka hengittää", Eskelinen sanoi ja mietti, mikä ilmassa tuoksuu.

"Täällä tuoksuu kevät", Katja Ruokolainen ennätti kertomaan.

Ilmoita asiavirheestä