Kuusamo Rukan kevät huipentuu kuukauden kuluttua pääsiäissesonkiin, mikä tulee näkymään taas isona jätevesipiikkinä matkailukeskuksen laidalla olevalla puhdistamolla. Se ei kuitenkaan huoleta laitoksen pitäjää, Kuusamon energia- ja vesiosuuskuntaa (Evo).
"Mitään probleemeja meillä ei ole. Kaikki likavedet voidaan puhdistaa kuten lupaehdoissa edellytetään. Rukan kasvun tuoman lisäyksenkin laitos kykenee selvittämään ", toimitusjohtaja Keijo Pesonen vakuuttaa.
Laitokselta lähtevien jätevesien biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin puhdistustehon tulee olla 95 prosenttia säädetyistä enimmäismääristä, ja Rukan laitos on yltänyt 97-98 prosenttiin. Se osoittaa Pesosen mukaan, että pulmia ei esiinny.
Tällä hetkellä Rukan alueen matkailuyrityksillä on noin 10 000 vuodepaikkaa ja alueella asuu lisäksi yli 500 ihmistä vakituisesti.
Hiljaisimpina kausina osuuskunnan asiakkaiden likavesiä soljuu puhdistamolle 250 kuution verran vuorokaudessa, mutta huippusesonkina määrä ryöpsähtää yli nelinkertaiseksi.
Rukan rakentamisen seurauksena osuuskunnan toimittaman veden käyttö on ollut kasvusuunnassa. Esimerkiksi viime vuodesta nousua on kirjattu noin kaksikymmentä prosenttia, mutta jatkossa sen ei odoteta olevan enää yhtä voimakasta.
Kenttä ei ime kaikkea
Puhdistetut jätevedet kirkastuvat Pesosen mukaan entisestään, kun ne johdetaan purkupaikkana olevaan Kesäjokeen jälkikäsittelykentän kautta.
Kevään kulutushuippujen aikana jätevesiä syntyy kuitenkin niin paljon, ettei kaikkia voida johtaa kentälle, jonka tehtävänä on siepata jäljellä olevia kiintoaineita ja pienentää typen pitoisuutta. Ohi virtaavien jätevesien osuus on vuotuisesta kokonaismäärästä parisenkymmentä prosenttia, ja se valuu ohi prosessin suoraan purkujokeen.
Muun muun muassa tämä on ollut huolenaiheena Kitkajärven rannalla. Pari vuotta sitten ranta-asukkaiden ottamassa pääsiäisen ajan vesinäytteessä typpipitoisuus oli jokisuulla 15-kertainen alkutalven näytteeseen verrattuna, eikä tilanteen uskota muuttuneen miksikään.
Jäljet rannoillakin
Kesäjoen suulta alkavia Kitkajärven vesialueita hallinnoivan Virrankylän hoitokunnan puheenjohtaja Vilho Kurtti epäilee, että typpi - jolle puhdistamon lupaehdoissa ei ole määritelty raja-arvoja lainkaan - on merkittävä osatekijä paitsi Kesälahden rehevöitymiseen myös veden "nuhjaantumiseen" kauempanakin järvellä.
"Kun vedessä on typpeä, ja siihen sekaan tulee ripaus fosforia, se on sitten ikään kuin tuli irti", hän uskoo.
Virtaus käy Kurtin mukaan Kesäjoen suulta kohti Ala-Kitkaa, missä on ollut havaittavissa lisääntynyttä limoittumista niin kalastusvälineissä kuin rantavyöhykkeessäkin.
"Ennen sitä saattoi hypellä rantakivillä pienissä kossuissakin, mutta nykyään se ei onnistu selvin päinkään. Ovat ne niin niljakoituneet", ikänsä järven rannalla asunut Kurtti puhisee.
Hänen mukaansa viime vuosien muutokset kirkkaudestaan kuuluisalla järvellä ovat ilmiselviä, eikä niiden taustalla voi olla mikään muu kuin liian isot päästöt puhdistamolta. Karjatilojen hajakuormitusvaikutukseen hän ei usko ensinkään.
"Nykyäänhän rannoilla on toimivia tiloja vain murto-osa siitä mitä ennen, eikä silloin vesissä ollut nähtävissä nykyisenlaisia likaantumisen merkkejä."
Typpeä liukenee lumeen
Evon uusissa suunnitelmissa Rukan jätevedet on ajateltu johdettavan putkessa kaupungin uuteen puhdistamoon. Kurtti pelkää kuitenkin, että purkupaikasta kehkeytyneen kiistan takia vierähtää vielä vuosia, ennen kuin hanke on toteutunut .
Niinpä Rukan puhdistamon asiat pitäisi saada hänen mielestään kuntoon pikimmiten, mikä tapahtuisi sen lupaehtoja tiukentamalla. "Se tietäisi Evolle rahan menoa, mutta kyllähän maksumiehiä pitäisi näin tärkeälle asialle löytyä."
Vuonna 1995 käyttöön otettu jälkivalutuskenttä on mukana Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Primrose-projektissa. Tavoitteena on kehittää kosteikkojen suunnittelua niin, että ne poistaisivat kiintoaineita ja ravinteita vedestä tehokkaasti.
Erikoistutkija Satu Maaria Karjalaisen mukaan Rukan kenttä mikrobeineen ja kasveineen täyttää tehtävänsä hyvin, mutta talvi tuottaa sille pulmia.
"Typpeä liukenee myös kentän ylle kertyvään lumeen, eikä se ei ehdi hävitä prosessissa ilmaan kaasuna, vaan lähtee liikkeelle kevään sulamisvesien mukana."
Karjalainen huomauttaa, että jälkivalutuskentän ohitse johdettavien jätevesien typpi haihtuu ainakin osittain eristysaltaissa viivyttyään. Hän myöntää, että huippukulutuksen aikaan ja lumen sulamisvaiheen kestäessä typekkäitä vesiä todennäköisesti kuitenkin pääsee lirumaan purkujokeen.