Puh­dis­ta haavat de­sin­fioin­ti­ai­neel­la - ei saunan läm­mös­sä

Muistona menneiltä ajoilta oli suomalaisessakin almanakassa vuosisatojen ajan merkittynä mätäkuu, jonka katsottiin alkavan 23.7. ja päättyvän 23.8. Mätäkuu jätettiin pois almanakasta vasta vuonna 1996.

Mätäkuussa vaarallista. Halkoja täytynee tehdä joskus mätäkuunkin aikana, mutta kirveen kanssa kannattaa olla erityisen varovainen.
Mätäkuussa vaarallista. Halkoja täytynee tehdä joskus mätäkuunkin aikana, mutta kirveen kanssa kannattaa olla erityisen varovainen.
Kuva: Kaisu Määttä

Mätäkuu alkaa 23.
7.
Lähteet: Kustaa Vilkuna:
Vuotuinen ajantieto, Hki 1968,
http://www.ajasto.fi/ajastaika

Muistona menneiltä ajoilta oli suomalaisessakin almanakassa vuosisatojen ajan merkittynä mätäkuu, jonka katsottiin alkavan 23.7. ja päättyvän 23.8. Mätäkuu jätettiin pois almanakasta vasta vuonna 1996.

Mätäkuun on katsottu olevan terveyden kannalta monin tavoin epäedullista ja vaarallistakin aikaa. Muitakin vaikutuksia mätäkuulla on uskottu olevan, esimerkiksi rikkaruohojen kitkeminen kansanperinteen mukaan kannattaa, mutta monivuotisista kasveista ei mätäkuussa istutettuina tule monivuotisia.

Moni muistaa lapsuudestaan vanhempiensa tai isovanhempiensa antamat varoitukset, että saatu haava tulehtuu ja alkaa märkiä, koska on mätäkuu. Usko mätäkuun voimaan elää sitkeänä yhä edelleen, mutta muuta taikaa ei liene kuin se, että heinä-elokuussa on yleensä lämmintä ja kosteaa.

Kansanperinteen mukaan on ilmassa mätäkuun aikana tavallista enemmän bakteereja ja mikrobeja. Totta onkin, että lämpimänä aikana bakteerit ja mikrobit lisääntyvät nopeammin kuin viileänä aikana, joten myös mätänemistä ja lahoamista aiheutuu tällöin nopeammin. Eduksi on ilman lisääntynyt kosteus - ja runsaat sateet alkavat usein hellekauden jälkeen loppukesästä.

Lämmin ja kostea kesä tuottaa myös runsaasti hyönteisiä - hyttysiä, mäkäräisiä, polttiaisia, paarmoja, ja niin edelleen - ja niiden puremien raapiminen voi aiheuttaa ihotulehduksia ja märkimisiä.

Ylitornion terveyskeskuksen vt. johtava lääkäri Kari Askonen on todennut heinä-elokuun helteillä olevan tulehduksia alkukesää enemmän. Lapsena hänkin oppi perimätietona, että kyse oli mätäkuusta.



Puhtaus tärkeää


"Sen verran kyllä varon, että en mielelläni poista normaaleja luomia heinä-elokuussa, vaan kehotan potilasta varaamaan ajan syksymmälle", Askonen sanoo. Joskus nuorempana hän saattoi luomen poistaakin, mutta oppi kantapään kautta, että haava usein aukesi ja tulehtui.

"Jos saa haavan, se on tärkeintä pitää puhtaana, mielellään desinfioivilla aineilla. Jotain desinfioivaa voidetta voi myös laittaa."

Saunomista Askonen kehottaa haavoja hoidettaessa välttämään, koska sauna toimii kuin kesähelle
- bakteerit pääsevät muhimaan hikiselle, lämmön turvottamalle iholle.

Pistohaavat ovat kaikkein pahimpia tulehtumaan, ja niistä voi aiheutua myös jäykkäkouristus. Askonen sanoo, että jäykkäkouristus ei ole kadonnut Suomesta minnekään, vaikka se rokotusohjelmalla on saatu kuriin. Ennen vuotta 1957 syntyneiltä suoja saattaa kuitenkin puuttua kokonaan.

"Kannattaa tarkistaa jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo, ettei tule ikäviä yllätyksiä."

Tehosterokotus tulee saada kymmenen vuoden välein, ja jos rokotuksesta on kulunut yli kymmenen vuotta, tarvitaan täydelliseen suojaan kolmen piikin sarja.

Ilmoita asiavirheestä