"Suomalaiset ovat maailman surullisimpia kansoja, joka järjestelykykynsä avulla muuttuu erääksi maailman iloisimmista", kirjoitti Angel Ganivet y Garcia Suomessa vuosina 1896-98 tekemiensä matkojen perusteella.
Tuo järjestelykyky näkyi tietysti kulttuuritapahtumissa, joiden luvattu maa Suomi on siis ollut jo pitkään, kertoi taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Saha Kansanmusiikki-instituutin ja Oulun kaupungin kulttuuritoimen järjestämässä seminaarissa perjantaina.
Osana Kaustinen Oulussa -tapahtumaa pidetyssä seminaarissa pohdittiin onnistuneen kulttuuritapahtuman anatomiaa otsikolla Mistä on hyvät kulttuuritapahtumat tehty?
Sahan ohella Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalin toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalainen ja Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Jyrki Heiskanen kertoivat esimerkkeinä edustamistaan tapahtumista, ja teollisuusneuvos Jorma Terentjeff yritysmaailman suhteesta kulttuuriin ja urheiluun.
Kuhmon ja Kaustisen konseptit
Vuonna 1968 perustetun Finland Festivals ry:n ensimmäisiä jäseniä olivat Jyväskylän kesä, Pori Jazz, Savonlinnan oopperajuhlat ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit.
Nykyisin ketjussa on 75 jäsentä, joiden tapahtumissa on vuositasolla noin 2 miljoonaa kävijää ja yli 20 000 esiintyjää. Valtio tukee tänä vuonna 124 eri tapahtumaa, joissa on uusia tuen saajia peräti 18. Tapahtumia siis riittää useampaan niemeen ja notkoon jos saarelmaankin.
Kuhmo ja Kaustinen ovat paitsi hyviä esimerkkejä menestyvistä kulttuuritapahtumista, myös lähtökohdiltaan aika lailla toisistaan poikkeavat.
Hieman yksinkertaistaen Kansainvälisesti arvostettu Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali syntyi "Lentiiran korpeen" koska taiteellinen johtaja Seppo Kimanen ja Tuulikki Karjalainen eivät ymmärtäneet että sellainen olisi mahdotonta.
"Tärkeintä on pitää puhdas sydän, rahat tulevat kyllä myöhemmin", oli Karjalaisen omaksuma ohje tapahtuman järjestelyihin.
"Taiteilija on meillä kaikkein tärkein. Kimanen on myös saanut jatkuvasti päättää ohjelmasta, eikä kassaa kartuttavaa viihdettä ole otettu mukaan", Karjalainen kertoo. 35-vuotisjuhliaan viettävä tapahtuma keräsi viime vuonna 44 000 käyntiä eli 7 000-8 000 kävijää 800 000 euron budjetilla.
Perinne ja sitoutuminen Kaustisen vahvuuksina
Jyrki Heiskanen pitää Kaustisen vahvuuksina paikallista perinnettä tapahtumien järjestämisessä, vapaamielisyyttä sekä ennen kaikkea paikallisten ihmisten sitoutumista asiaan.
Lähtökohdat ovat Kaustisella olleet vaikkapa Kuhmoon verrattuna suotuisat, ja jo ensimmäisellä kerralla 37 vuotta sitten kävijöitä oli neljä kertaa enemmän kuin mihin järjestäjät olivat varautuneet.
Kaustisen ohjelmakonsepti poikkeaa myös muista tapahtumista. Yleisön aktivointi ja kannustaminen tekemään itse on tärkeässä osassa.
Heiskanen jakaa Kaustisen esiintyjät palkattaviin ja ilmoittautuviin. Yli 3 000 esiintyjästä pääosa on "ilmoittautuvia" eli kansanmusiikin harrastajia, jotka esiintyvät palkkiotta.
"Festivaali ei aseta näille pelimanneille laadullisia kriteerejä, kunhan vain he itse kokevat esittävänsä kansanmusiikkia", sanoo Heiskanen.
Esiintyminen Kaustisella voi olla tällaiselle soittajalle koko harrastustoiminnan huipentuma, ja Kaustinen on siis tässäkin suhteessa sananmukaisesti kaikkien ihmisten juhla.
Kuhmoon verrattuna Kaustisen etuna ovat olleet paitsi paikalliset valmiudet, myös valmis asiakaskunta, eli laaja kansanmusiikkia harrastava joukko. Suotuisat lähtökohdat eivät kuitenkaan selittäne sitä, miksi tapahtuma on maailman suurin kansanmusiikkifestivaali.
Miten rahat kerätään
Jorma Terentjeff näki Karjalaisen ja Heiskasen kertomassa paljolti yritysmaailman kanssa yhteisiä piirteitä. Palavasieluiset vetäjät ja kunnossa oleva talous miellyttivät myös Terentjeffiä.
Sponsoroinnin kannalta Terentjeff kertoi arvostettavan paitsi tapahtuman yleistä kiinnostavuutta, myös järjestäjien taloudellista, ammatillista ja mediaosaamista, sekä vastavuoroisuutta.
Sponsoritulot ja julkinen tuki saivatkin tapahtumassa paljon huomiota, vaikka ainakin esimerkkitapahtumien budjeteissa niiden osuus on ehkä yllättävänkin pieni. Esimerkiksi Kaustisella julkisen tuen osuus on noin 15 prosenttia, Kuhmossa taas lipputulot ovat 51 prosenttia ja sponsoritulot 11 prosenttia.
Pääosa rahasta on siis hankittava muutoin kuin "kerjäämällä".
"Tosin se ei vielä paljoa vaadi, kun hankkii Jari Sillanpään esiintymään Oulun torille", heittää Jorma Terentjeff.
Katse kääntyi Terentjeffin puheenvuoroissa luontevasti Ouluun ja osaamiseemme kulttuuritapahtumien saralla; esimerkkinä Terentjeff mainitsee vaikka tiernapojat, jota ei vain jostain syystä ole hyödynnetty.