Helsinki
Ensimmäiset älyvaatteet ovat tulossa kauppoihin. Tulevaisuudessa elektroniikkaa hyödyntyviä vaatteita ja asusteita käytetään moniin eri tarkoituksiin kuten kommunikointiin ja sairaanhoitoon.
"Jos puhutaan maailmanlaajuisesti, niin muutamia kaupallisia sovelluksia on jo olemassa. On merkittävä asia, että tämä markkina on jo syntynyt ja kasvaa voimakkaasti", kertoo tuotteita kehittävän Clothing+ -tutkimuskeskuksen johtaja Akseli Reho.
Älyvaatteen sijaan hän puhuu mieluummin puettavasta teknologiasta tai asuste-elektroniikasta.
"Kuluu varmasti vielä muutamia vuosia, ennen kuin teknologia oikeasti menee vaatteisiin asti. Ensin alkaa tulla elektroniikkaa hyödyntäviä olkalaukkuja ja sateenvarjoja", Reho sanoo.
Ensimmäisen kerran älyvaatteet pulpahtivat julkisuuteen jo viime vuosikymmenen puolella. Kuluneiden vuosien aikana on tutkittu tuoteominaisuuksia ja tehty perustyötä ideoiden toteuttamiseksi käytännössä.
"Kehitettyjä perusasioita tarvitaan älyvaatteen sovelluksiin. Muun muassa virtalähde olisi ongelma, jos pattereita täytyisi kantaa mukana. Siksi on kehitelty esimerkiksi tekstiiliparistoa, joka tuottaa riittävän sähkövirran", kertoo professori Heikki Mattila Tampereen teknillisestä korkeakoulusta.
Ensimmäiset sovellutukset kännykän lisälaitteita
Esimerkki puettavasta elektroniikasta on ensi viikolla Lontoossa koemyyntiin tuleva reppu, joka korvaa matkapuhelimen hands free -nappikuulokkeen. Reppu soittaa äänivalinnalla, ja kaiutin ja mikrofoni ovat sen kantohihnoissa. Käyttöliittymä on hihnaan liitetty tekstiilivetokytkin. Vastaavantyyppinen lumilautailijoille tarkoitettu vyö oli myynnissä jo viime vuonna, mutta se osoittautui paitsi kalliiksi myös hankalakäyttöiseksi ja vedettiin pois markkinoilta.
Hälyttävästä haalarista tehtiin prototyyppi tutkimuksia varten. Asu ottaisi automaattisesti yhteyttä hätäkeskukseen, jos vaikkapa moottorikelkkailija joutuisi onnettomuuteen ja menettäisi tajuntansa.
"Kehitteillä on myös eri tyyppisiä potilasvaatteita. Vaatteessa voi olla tiettyjä elintoimintoja seuraavia mittareita, joista tieto välittyy vaikkapa sähköisesti osaston keskusyksikköön. Silloin ei potilaita esimerkiksi tarvitse herättää kuumeen mittausta varten", Mattila jatkaa.
Tutkimuskeskuksessa on lisäksi rakennettu vaate, joka ohenee tai paksunee senteillä sen mukaan, onko käyttäjällä kylmä tai kuuma. Asu päättelee itse syke- tai kiihtyvyysmittareiden perusteella, liikkuuko käyttäjä vai onko hän paikallaan.
Myös itse tekstiilit voivat reagoida ympäristöönsä. Esimerkiksi kangas voi sisältää mikroskooppisia kapseleita, joiden parafiinivaha varastoi tai luovuttaa lämpöä tarpeen mukaan. Samoin on olemassa muun muassa väriä vaihtavia ja muodon muistavia materiaaleja.
Vaate vai laite?
Vaatteita ja elektroniikkaa ei yleensä osteta samasta liikkeestä, mikä saattaa alkuvaiheessa haitata puettavan elektroniikan myyntiä.
"Tutkimustulos on, että elektroniikka ja vaate tullaan vielä seuraavat kaksi vuotta myymään erikseen. Eli kulutuselektroniikkakaupasta ostetaan elektroniikkaa ja vaatekaupasta vaatteita, ja ne vain toimivat hyvin yhdessä", Reho selittää.
Mattilan mukaan kuluttajien on kuitenkin tutkimuksissa havaittu suhtautuvan myönteisesti vaatteiden uusiin ominaisuuksiin. Tosin tuotteita vierastetaan, jos vaatteessa kulkee sähköjohtoja tai sen pesu on hankalaa.
Älyvaatteiden kohderyhmistä selkeitä ovat ainakin ammattikäyttäjät kuten teollisuusvartijat. Tuotteita tulee myös aktiivisille harrastajille eli vaikkapa polkupyöräilijöille tai vuorikiipeilijöille. Mattila jatkaa luetteloa potilaan- ja sairaanhoitoon tarkoitetuilla vaatteilla. Oma lajinsa ovat huvittelutuotteet kuten musiikin mukaan välkkyvä t-paita tai pelejä sisältävät vaatteet.