Suomen koulutusjärjestelmä on saanut kansainvälistä huomiota koululaisten menestyttyä PISA-selvityksissä. Niissä mitataan 15-vuotiaiden koulutaitoja lukutaidossa, matematiikassa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa.
OECD:n tuore koulutusselvitys kuitenkin kertoo, ettei Suomen järjestelmä ole joka suhteessa priimakunnossa. Suomelle ikävin tulos vertailututkimuksessa on se, että niin sanottu koulupudokkuus näkyy meillä selvästi 15–19-vuotiaiden koulutukseen osallistumisessa.
Vuoden 2010 tietojen mukaan tuosta ikäluokasta osallistui koulutukseen 87 prosenttia – eli 13 prosenttia ei osallistunut.
Käytännössä kyse on useasta kymmenestätuhannesta nuoresta. Esimerkiksi Irlannissa, Belgiassa, Puolassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Hollannissa osuus on yli
90 prosenttia. Kaiken lisäksi Suomessa iso osa koulutuspaikkaa vailla olevista nuorista ei ole edes töissä.
Sama tutkimus kertoo, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa kasvanut selvästi hitaammin kuin OECD-maissa yleensä. Tilannetta selvittää osin se, että monessa OECD-maassa lähtötaso on ollut Suomea matalampi.
Suomessa vuonna 2010 korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25–64-vuotiaista
38 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 39 prosenttia. Vertailun kärjessä oli 65 prosentilla Etelä-Korea, jonka kaikkinainen kehitys on viime vuosikymmeninä ollut huimaa.
On lukuisa joukko vaativia ammatteja, joissa menestyminen ei edelleenkään vaadi korkeakoulututkintoa. Huolestuttavaa on kuitenkin se, jos koulutuksen arvostus on Suomessa hiipumassa. Se olisi kansakunnan menestyksen kannalta vahingollista.