"Ei Kollajan allashanke ole merkinnyt koskaan mitään, eikä minulla ole siihen mitään kantaa. Aivan samantekevä hanke", sanoo pudasjärveläinen keski-iän ohittanut mies Kurenalan Sivakkasuon hiihtoladulla ja suihkii vauhdikkaasti pois.
Nuori nainen, Anu Pekkala, kulkee kirkonkylällä S-Market-tavaratalon edustalla. Hän tietää, että Pohjolan voima tekee ympäristövaikutusten arviointia rakentaakseen mahdollisesti taajaman alapuoliselle Iijoen uomalle padon tekoaltaan vesivoimaa varten. "En minä silti osaa sanoa siitä mitään. Ei minulla ole kantaa, koska en tiedä asiasta tarpeeksi eikä se kosketa minua", Pekkala sanoo.
Pudasjärvi tuntuu vaikenevan asiasta, joka haudattiin koskiensuojelulaissa vuonna 1986 mutta otettiin uudestaan esiin melko tasan 20 vuotta myöhemmin.
Kurenalla asuva Sari Uusi-Illikainen kuulee työssään kirkonkylän R-kioskin myyjänä päivittäin, mistä kylillä puhutaan. Luulisi, että Kollaja on pitäjäläisten veikkauslappujen viejien ja iltapäivälehtien ostajien huulilla.
"Niin luulisi, mutta kun ei ole. Paikallislehti Iijokiseudussa asiasta on ollut juttuja ja tietenkin isommissa lehdissä ja televisiossakin. Kioskilla en ole kenenkään kuullut puhuvan Kollajasta mitään. Piti oikein tarkistaa työkaveriltani, että onko hiljaisuutta sattunut vain minun työvuoroillani, mutta hän sanoi samaa", Uusi-Illikainen kertoo.
Voitot optiomiljonääreille
Ehkä pudasjärveläiset eivät halua repiä auki vanhoja haavoja. Yli 20 vuoden takaisia aikoja voidaan kutsua koskisodaksi, jossa väki jakaantui jyrkästi Kollajan suojelun ja rakentamisen kannattajiin. Uusi-Illikainen arvelee, että asia ei yksinkertaisesti kiinnosta Kurenalla tai muilla kyläkulmilla asuvia, koska altaan vaikutukset eivät näkyisi selvästi kotiportailta.
"En minäkään asiasta hirveästi tiennyt, mutta otin selvää. Kyllähän altaan rakentaminen vaikuttaa kalastusmahdollisuuksiin Iijoella. Jos omat kalastusmahdollisuuteni yläjuoksulla Jaaskamonkoskella huononevat, niin kyllähän se meikäläiseenkin sitten vaikuttaa", Ervastinkylällä vapaa-aikoinaan mökkeilevä Uusi-Illikainen huomaa.
Uusi-Illikainen kehottaa käymään Tuulentuvassa, paikallisessa pelikahvilassa. Siellä Pudasjärvi ei sittenkään vaikene kipeästä aiheesta, sillä mielipiteitä esiintyy kirkkaasti puolesta ja vastaan. Tenho Veteläinen sanoo, että kyllä Kollajasta keskustellaan taas.
"Minä ainakin vastustan jyrkästi. Altaasta ei ole meille mitään hyötyä, vaan kaikki voitot menevät voimayhtiöiden optiomiljonääreille. Sähkön hinta nousee, eikä altaasta ole sen pysäyttäjäksi", Kurenalla asuva mutta maita ja mantuja allasalueella omistava Veteläinen tunnustaa.
Vapaat vedet veneilyyn
Pentti Puurunen sanoo, että Kollajan allas pitäisi ehdottomasti tehdä, niin saisi ajella veneellä pitkiä matkoja Aittokylän kautta allasta pitkin.
"Mitä me tuolla nykyisellä pätkällä teemme. Eihän siinä pysty veneellä ajamaan ollenkaan. Kyllä siinä allasvedessä ahvenet ja hauet kasvaisivat muikean kokoisiksi", hän naureskelee.
Alpo Hemmilä on samoilla linjoilla. "Me tarvitsemme Pudasjärven kaupungille lisää sähköä ja lisää verotuloja, joita molempia Kollajan rakentamisesta tulisi. Koska joen alaosa on jo rakennettu, hyöty pitää ottaa vielä tehokkaammin. Kävimme silloin aikanaan lähetystönä eduskunnassa asti puhumassa Kollajan altaan rakentamisen puolesta."
Tuntuu kiusanteolta
Parikymmentä kilometriä jokivartta alaspäin kuohuu Kipinänkoski harvinaisen avoimena ja runsasvetisenä joulukuussa. Kosken kupeessa asuva Lauri Vähkyrä murehtii, että jos allas toteutetaan, kuohuva koski kuihtuu pikkuiseksi puroksi.
"On ihmeellistä, että voimayhtiö haluaa väkisin rakentaa altaan, vaikka koskiensuojelulaissa päätettiin, että ei rakenneta", hän miettii.
Hänen poikansa Pertti Vähkyrä asuu Oulussa mutta viettää paljon aikaansa kotitörmällä.
"Kiusanteoltahan tämä tuntuu. Pientä väestönosaa rokotetaan taas kovalla kädellä. Meitä peloteltiin vuosikymmeniä ensin Siuruan altaalla, sitten Kollajalla ja nyt taas."
Hänen arvionsa mukaan Kipinän ja Kollajan alueen asukkaat vastustavat lähes poikkeuksetta allashanketta. Monen vaikenemisen syyksi hän arvelee puoluepolitiikan. Keskusta on voimakkaimmin ajanut Kollajan rakentamista, ja se on Pudasjärvelläkin suurin puolue.
Maisemaa ei saa viedä
Kollajanniemi on todella kaunis pieni kylä muutaman kilometrin päässä Kipinästä Iijokivartta ylöspäin. Harjulta avautuvassa maisemassa on yksi Iijoen syvimmistä kohdista. Vettä on 13 metriä.
Tellervo ja Aarne Niemitalo asettuivat edellisen entiseen kotitaloon viettämään luontoharrastusten täyttämää elämää. Tellervo Niemitalo tuli vanhaan maalaistaloon syksyllä. Hänen nurmekselaislähtöinen miehensä on ehtinyt asua Kollajanniemellä pari vuotta.
"Tällaista maisemaa ei saa rahalla, eikä sitä saisi meiltä viedä. Jokea on hienoa katsella ja juoda aamukahvia", Tellervo Niemitalo sanoo.
Kollajan allas laskisi syvimmän paikan kohdalta veden pieneksi lampareeksi. Joen levennykseksi muodostunut lampi kuivuisi kokonaan. Kalastusmahdollisuudet menisivät sen siliän tien.
Aarne Niemitalo kehaisee saaneensa vähän aikaa sitten verkolla 10,7 kiloa painavan hauen ja parikiloisen lahnan.
"Tuossa niemen kärjessä on niva, jossa on paljon harreja. Niiden kalastus loppuisi kokonaan."
Pohjolan voima pitää Kollajalla
viime kesänä tekemiensä maastokäyntien palautetilaisuuksia
rantojen omistajille Pudasjärvellä
ensi viikolla: maanantai 7. tammikuuta Aittojärven koulu, tiistai
8. tammikuuta Kurenalan koulu ja 9.-11. tammikuuta Kipininän koulu.