Pudasjärven keskusta täyttyi vuodenvaihteessa kansalaisista tungokseen saakka, kun kunta muuttui keskiyöllä kaupungiksi.
Kunnantalon edustalle ja sen läheisyyteen ahtautunut väkijoukko pääsi juhlatunnelmaan rakettien paukkuessa ja leimahdellessa pakkastaivaalla, jossa myös revontulet hetkeä aiemmin olivat liehuneet - kuin hyvästiksi entiselle kuntamuodolle.
Kunnanjohtajana yleisölle vielä puhunut Paavo Pikkuaho arvioi muutoksen historialliseksi, joskaan sillä ei ole kenenkään elämään suoranaisia vaikutuksia.
Hän muistutti, että kyse on strategisesta valinnasta, jolla pyritään saamaan uutta puhtia yrityselämään ja siten turvallisempaa tulevaisuutta kaikille asukkaille.
Kaupunki-nimitys ei ole saanut Pudasjärvellä läheskään kaikkien asukkaiden tukea taakseen, ja moni olisi halunnut asiasta neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Pikkuaho totesi, ettei sitä pantu toimeen, koska muutoksen merkitys ei ole asukkaiden kannalta olennainen.
Kansalaisjuhlassa
yli 500 henkeä
Hän mainitsi arvostavansa myös vastustavia mielipiteitä asiassa, mutta puoluepolitiikan ja henkilökohtaisen populismin nimissä julkituotujen ikävien kannanottojen hän arveli voivan jopa vahingoittaa pitäjää.
"Aidon maaseudun merkitystä kuntamuodon muutos ei mitenkään syrjäytä, vaan se on edelleen yksi hyvinvointia kasvattava lisäarvo koko Pudasjärvelle", hän vakuutti ja kehotti kaikkia olemaan itsetuntoisen ylpeitä kaupungistumisesta.
Aikaisemmin illalla Rimminkankaan koulukeskuksessa pidetyssä kansalaisjuhlassa kuntamuodon muutoksen myönteisiä heijastuksia elinkeinoelämälle korostivat yli 500-päiselle yleisölle myös valtuuston puheenjohtaja Reijo Kenttälä (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Paula Taskila (kesk.).
Kenttälä sanoi, että kunnan on ylipäätään tärkeää olla mukana elinkeinoelämän kehittämisessä, johon myös kaupunki-ratkaisu yhtenä kuuluu. Hyvä näyttö on hänen mielestään Syötteen alueella 20 vuoden aikana tapahtunut positiivinen kehitys.
Taskila tähdensi, että kuntien menettäessä aktiiviväestöään niiden on oltava itse toimelias kehityksen kääntämiseksi; muut eivät ole puolia pitämässä. Tulevaisuus on otettava omiin käsiin ja kaupungistuminen on yksi tie parempiin aikoihin, hän uskoi.
Taskilasta on väärää vaatimattomuutta pysyä kuntana, kun kerran kaikki edellytykset on olla myös kaupunkina. Signaali uusin yritysten saapumiselle on sitä paitsi myönteinen ja nykyisille kehityshankkeillekin muutos antaa lisää virtaa.
Maaherra Eino Siuruainen katsoi, että menestyäkseen Pudasjärven on nyt syytä visioida tulevaisuuttaan vuoteen 2010 saakka.
"Tavoitetila pitää olla niin konkreettinen, että jo ensimmäisenä kaupunkiarkena voidaan lähteä tavoitteita toteuttamaan."
Ihmisillä on paljon energiaa ja ideoita, mutta käyttämättöminä ne kääntyvät Siuruaisen mielestä helposti turhautuneisuudeksi ja toisten arvosteluksi. Myönteinen kehitys taas viriää yhteisestä tavoitetilasta, johon kaikki toimijatahot sitoutuvat.
Hän teroitti, että tavoitetilan pitää perustua riittäviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jotta myös koulutuksesta valmistuvat nuoret voivat alkaa luoda sitä. Vaarana on, että nuoret lähtevätkin hakemaan strategiaa ja tavoitetilaa kehitykselleen muualta, ellei niitä löydy omalta kotiseudulta.
"Kaupungin johdon, päättäjien ja kaikkien toimijain on syytä tavan takaa kurkistaa myös omaa yhteisöään, sen mainetta ja vetovoimaa ulkopuolisen näkökulmasta. Se osaltaan avartaa, mihin suuntaan kehitystä on reivattava."