PUDASJÄRVI Pudasjärven kunnan muuttamista kaupungiksi ryhdytään selvittelemään pikaisella aikataululla.
Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti keskiviikkona, että nimikkeen muutoksen tuomista hyödyistä ja haitoista tehdään perusteellinen selvitys. Lopullisen päätöksen valtuusto tekee ensi syksynä. Selvityksen tueksi halutaan kuulla myös kuntalaisia.
Valtuusto keskusteli vilkkaasti kuntamuodon muuttamisesta. Laidasta laitaan eri ryhmissä kaupunki-nimen ottamisessa nähtiin enemmän myönteisiä puolia, minkä vuoksi kunnanhallituksen esittämän selvityksen tekemistä pidettiin välttämättömänä.
Useimmissa puheissa suurimmaksi eduksi laskettiin imagohyödyt, joilla on iso merkitys kuntien kilpailun kiristyessä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Paula Taskila (kesk.) sanoi, että viimeinen vuosi on vahvistanut, että kaupungiksi muuttumisen vaikutukset kannattaa tutkia.
"Kun on vuoden seurannut asiaa, taloudellisista syistä en voi tätä vastuullisena päättäjänä ohittaa", Taskila sanoi.
Hänen mielestään selvitys on tehtävä järjellä eikä tunteella, jonka jälkeen valtuusto voi tehdä perustellun päätöksen.
Taskilan mielestä nimimuutoksen esteiksi esitetyt väitteet, kunnan laajuus ja poismuutto, eivät ole todellisia, sillä muutkin pienet kaupungit kärsivät samoista ongelmista. Väestöltään ja palveluiltaan Pudasjärvi täyttää hänen mielestään kaupungin mitat.
"Tämä on eurooppalainen tapa, joka on tullut Suomeen", Taskila muistutti.
Nuoret viihtyvät paremmin
Kokoomuksen Helena Huhtamäki oli selkeimmin kaupungiksi muuttumisen kannalla.
"Nuoret haluavat asua kaupungissa ja se vaikuttaa poismuuttoon", Huhtamäki arvioi.
Hänen mielestään vetovoimaisuuden kasvu parantaa myös valtion palveluiden säilymistä.
"Tehtäväähän meillä on hirveästi, että saamme tästä kaupungin näköisen paikan", Huhtamäki myönsi.
Seppo Sammelvuo (kesk.) sanoi, että imagosyytkin ovat yhä painavampia jukisella sektorilla, minkä vuoksi selvitys, jossa kuullaan myös kuntalaisia, kannattaa tehdä.
"Kunnat satsaavat nykyisin paljon siihen, millaisen kuvan ne antavat itsestään", Sammelvuo muistutti.
Pudasjärven puolesta yhdistyksen Heikki Timonen epäili nimimuutosta kikkailuksi. Hänen mielestään kaupungistumisen sijasta pitäisi puuttua kipeimpiin ongelmiin: työttömyyden, heikon tulotason ja alhaisen koulutuksen kohentamiseen.
"Oltaisiin mieluummin vähän härempi kunta kahden kaupungin välissä", Timonen sanoi.
Erkki Hämäläinen (vas.) arvioi, että nykyisin pelataan niin vahvasti mielikuvilla ja imagoilla, että nimen muutosta kannattaa pohtia. Hänen mielestään muutoksessa on kuitenkin pidettävä huoli, ettei se tuo pakonomaisia investointeja kaupunkikuvan rakentamiseen.
Sitoutumattomien Marja-Leena Törrö ihmetteli, mitä etua nimen muutos toisi, mutta kannatti kuitenkin asian selvittämistä "jalat maassa".
Hän sanoi saaneensa kuntalaisilta ja yrittäjiltäkin tähän saakka vain kielteistä palautetta.
Henrik Hämäläinen (kesk) sanoi, että kunta täyttää kaupungin mitat ja muutoksella on myös itsetuntoa nostava vaikutus.
"Kaikki suuri kasvaa hitaasti ja on tullut se aika, että Pudasjärvestäkin voi tulla kaupunki."
Kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho oli haastatellut taustaksi myös muiden hiljattain kaupungiksi tulleiden kuntien johtajia. Hänen mukaan kokemukset ovat olleet yksistään myönteisiä. Yksi suurin etu on hänen mukaansa ollut se, että muutos on parantanut kuntien asemaa pätevien viranhaltijoiden saamisessa.
"Voi olla, että kymmenen vuoden kuluttua tällä on suurempi merkitys kuin arvaammekaan", Pikkuaho sanoi.
Talous
pakkasella
Valtuuston hyväksymä tilinpäätös kertoo, että muiden pienten kuntien tavoin Pudasjärvi on joutumassa väestön ikääntyessä ahtaalle perusturvan menojen kanssa.
Viime vuoden tulos painui miinukselle 3,6 miljoonaa markkaa. Poistoilla ja 7,8 miljoonan markan rahastosiirroilla ylijäämäksi kertyi 4,6 miljoonaa markkaa. Vuosikate asukasta kohden jäi 583 markkaan.
Pudasjärven talous on kuitenkin vielä vankalla pohjalla, sillä muun muassa rahastoissa kunnalla on vielä varoja reilut 60 miljoonaa markkaa.
Kunnanjohtaja Pikkuahon mielestä talouden pysyminen terveenä edellyttäisi 15-18 miljoonan markan vuosikatetta. Viime vuonna sitä kertyi vain 5,8 miljoonaa.
Talousraamin ylittyminen 10 miljoonalla aiheutui pääosin sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvusta.
"Ainoa lohtu tässä on se, että monessa muussakin kunnassa perusturvan puolella on tullut samanlainen yliryyppäys", Pikkuaho sanoi.