Pudasjärvi ottaa ensi vuoden alusta käyttöön kaupunki-nimityksen. Kunnanhallituksen esitys asiasta sai taakseen 20 keskustalaisvaltuutetun äänet. Esityksen puolesta äänesti myös Kokoomuksen valtuutettu Helena Huhtamäki.
Vasemmistoliiton Erkki Honkasen vastaesitys siitä, ettei kaupunki-nimitystä oteta käyttöön ennen neuvoa-antavaa kansanäänestystä sai taakseen muiden valtuustoryhmien äänet, yhteensä 14 ääntä. Keskustan valtuustoryhmän yhtenäisistä riveistä lipesivät vastustavan esityksen taakse Marja-Liisa Pääaho ja varavaltuutettu Heikki Putula.
Vasemmistoliiton kuuden valtuutetun ja kahden keskustalaisvaltuutetun lisäksi kunnanhallituksen esitystä vastustivat SDP:n Eija Ikonen, sitoutumattomien Marja-Leena Törrö, perussuomalaisten Kari Tykkyläinen sekä Pudasjärven puolesta -ryhmän Heikki Timonen, Tuulikki Timonen ja Pekka Tarujärvi.
Lähinnä
imagokysymys
Kunnat voivat halutessaan käyttää kaupunki-nimitystä, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaisen yhdyskunnan vaatimukset. Nykyisessä laissa ei kaupungille anneta erityisiä oikeuksia tai aseteta velvollisuuksia. Kaupunki-nimitystä kannattaneet valtuutetut korostivatkin puheenvuoroissaan, että kyse on ensisijaisesti imago-kysymyksestä.
"Mitä me haluamme olla?", kysyi kunnanhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Paula Taskila. Taskilan mukaan kaupunki-nimityksen käyttöönottaminen olisi selkeä merkki ulospäin siitä, että valtuusto haluaa viedä kunnan asioita eteenpäin.
Taskila viittasi puheenvuorossa myös Kuusamon aikaisempiin kokemuksiin samassa asiassa. "Rukalla oli yrityshankkeita jäissä odottamassa kaupunkipäätöstä. Meilläkin on hankkeita, jotka ovat odottamassa."
Osa valtuutetuista kriittisiä
Osa valtuutetuista suhtautui kaupunki-nimityksen tuomiin imagoetuihin epäilevästi. Valtuutettu Heikki Timonen uumoili Hirvisuon laitaan pistettävän kaupunkikyltin herättävän monenlaisia ajatuksia ohikulkijoissa.
"Jos on verkkahousut jo päällä, niin laitetaan siihen vielä pikkutakki päälle. Ollaan sitten olevinaan kaupunkilaisia", Timonen vertasi.
Vasemmistoliiton Tuula Kuukasjärvi huomautti, että Pudasjärven kehittämistä voitaisiin jatkaa myös kuntana. "Kaupunki-nimen käyttöönottaminen ei estä nuorten poismuuttamista", Kuukasjärvi huomautti.
Sitoutumaton Marja-Leena Törrö myönsi näkevänsä kaupunki-nimikkeellä tavoitellut imagoedut. Törrö oli kuitenkin samoilla linjoilla Kuukasjärven kanssa. "Meillä ei tiedossa niitäkään mahdollisuuksia, joita meillä on kuntana edessä."
Törrö myös huomautti, etteivät rahoitukset ole kiinni siitä, että onko Pudasjärvi kunta vai kaupunki.
Tuhat nimeä kansalaisadressiin
Pudasjärven valtuuston maanantaiselle päätökselle antoi oman leimansa myös kansanäänestyksestä käyty keskustelu. Neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämistä vaadittiin kansalaisadressilla, johon oli kerätty yli tuhannen pudasjärveläisen nimet. Kansanäänestystä vaatineista suurin osa vastusti Heikki Timosen tietojen mukaan kaupunki-nimen käyttöönottamista.
Valtuustoa puhututti se, ettei äänestysaloite täyttänyt lain vaatimuksia, sillä siitä puuttui esimerkiksi aloitteen tekijöiden osoitetietoja. Muun muassa vasemmistoliiton Erkki Honkanen kehotti valtuutettuja ottamaan nimilistan vakavasti sen muotovirheellisyyksistä huolimatta.
Heikki Timonen puolestaan huomautti, että jokainen allekirjoittanut on pudasjärveläinen ja heidän osoitetietonsa on tarvittaessa selvitettävissä. "Me tunnemme nämä ihmiset", Timonen sanoi.
Valtuutetut eivät halunneetkaan vähätellä nimilistan merkitystä. Osa valtuutetuista halusi kansanäänestyksen sijasta valtuuston katsovan kuntalaisia kauemmas tulevaisuuteen.
"Jos haluamme kehittyä, niin meidän päättäjien on tehtäviä päätöksiä", perusteli kantaansa kokoomuksen Helena Huhtamäki. "Kuntalaisten etua ajatellen tässä olisi nyt kaupungiksi tulemisen paikka", Huhtamäki arvioi.