Pu­das­jär­ven sa­teen­kaa­ri oli ha­lo­il­miö

Kalevan lukijan Pudasjärvellä kuvaama helmikuinen sateenkaari olikin haloilmiö. Jari Luomanen Ursan halojaostosta kertoo, että ilmiö on nimeltään sivuaurinko.

Lukija kuvasi taivaan ilmiön Pudasjärven Sotkajärven Iijoella.
Lukija kuvasi taivaan ilmiön Pudasjärven Sotkajärven Iijoella.
Kuva: Alpo Laakkonen

Kalevan lukijan Pudasjärvellä kuvaama helmikuinen sateenkaari olikin haloilmiö. Jari Luomanen Ursan halojaostosta kertoo, että ilmiö on nimeltään sivuaurinko.

Aurinko on paistanut kuvassa valokaaren vasemmalla puolella. Luomanen kertoo, että sivuaurinko on sangen yleinen haloilmiö. Niitä voi havaita talvisin kymmeniä tai jopa satoja.

Sivuaurinko syntyy, kun valoa taittuu ilmassa leijuvista kuusikulmaisista jääkiteistä.

Luomasen mukaan tunnetaan jopa yli 60 erilaista halomuotoa. Halo vaihtelee sen mukaan, minkä muotoisia jääkiteitä sataa ja missä asennossa ne putoavat. Myös sillä on merkitystä, millä korkeudella aurinko on horisontista.

Haloja  huomaa laskettelukeskusten läheisyydessä

Suurin yksittäinen syy haloilmiöiden syntyyn on nykyisin laskettelukeskusten lumitykit. Samalla kun tykit sylkevät lunta, syntyy mikroskooppisia hiukkasia, jotka leviävät tuulen mukana eteenpäin. Hiukkasten ympärille syntyy jääkiteitä, jotka heijastavat valoa.

Myös asutuskeskusten ja kaupunkien päästöt helpottavat halojen syntymistä.

Tänä talvena haloilmiöitä on ilmoitettu Ursan havaintotietokanta Taivaanvahtiin Jari Luomasen mukaan sangen mukavasti. Tosin vuoden alussa ollut pitkä pilvisyysjakso verotti hieman taivaan ilmöiden havainnointia.

Ilmoita asiavirheestä