Pudasjärven kaupunkikuvaa on ideoitu uusiksi useammalta kantilta. Arkkitehtiopiskelija Tapani Tommila on tehnyt suunnitelman Valtatie 20:n tiemaiseman kohentamisesta ja samaa alaa opiskeleva Tiina Sainila on puolestaan miettinyt keinoja kaupungin keskustan ilmeen parantamiseksi.
Tommilan ja Sainilan suunnitelmat lyövät kättä useassa kohdin. Molemmat pyrkivät tuomaan paremmin esille Pudasjärven luonnetta viihtyisänä pikkukaupunkina.
Ennen suunnittelu-urakan aloittamista Tapani Tommila tunsi Pudasjärven lähinnä läpikulkupaikkana matkalla Isolle-Syötteelle.
"Tien suunnittelijat ovat jo linjanneet asian. Sen nimikin on ohitustie", Tommila huomauttaa.
Lähes samoista lähtökohdista aloitti työnsä Tiina Sainila, joka oli kuitenkin käynyt paikkakunnalla nuorempana pari kertaa.
Kaupunki kääntänyt selkänsä joelle
Arkkitehtiopiskelijat lähtivät liikkeelle kartoittamalla Pudasjärven taajaman maisemallisen tilanteen mahdollisimman tarkkaan. Lopputulos ei ollut kaupungin kannalta kovinkaan mairitteleva.
"Ihan järkyttävähän se on", Tiina Sainila summaa.
"Ei se erityisen viehättävä paikka ole, muttei kovin rumakaan", Tapani Tommila arvioi.
Pudasjärven taajamakuvan kannalta erityisen harmillisia ovat keskustan hajanaisuus ja laajat asvalttikentät. Ankeaa yleisilmettä korostaa vaatimaton viherrakentaminen. Hoidettuja puistoalueita ei juuri ole, mutta hoitamattomia pusikoita sen sijaan riittää.
Taajamamaisemaa leimaavat myös monen kirjavat rakennukset, jotka muodostavat sekalaisen kokonaisuuden, joskin Kauppatieltä löytyy myös pikkukaupunkimaista ilmettä, kun lähelle toisiaan rakennetut, eri-ikäiset rakennukset onnistuvat rajaamaan katutilaa.
Valtatieltä katsottuna, ettei Pudasjärven keskustaa tahdo huomata, saatikka että siitä muodostuisi vireää mielikuvaa. Tommilan mukaan ongelma johtuu siitä, että korkeuserot ovat vähäisiä ja runsas puusto peittää ne vähäisetkin näkymät.
Sekä Tommila että Sainila kiinnittivät huomiota siihen, että Pudasjärvi jättää parhaimman valttinsa käyttämättä.
"Tiemaiseman vahvuutena on Iijoki, mutta se on täysin peitossa", Tommila toteaa.
"On hassua, että kaupungin keskusta on kääntänyt kasvonsa joelta, vaikka sitä pidetään pudasjärveläisen identiteetin ilmentymänä", Sainilakin huomauttaa.
Pikkukaupunkimaisuus vahva valtti
Selvitystyön pohjalta Tapani Tommila ja Tiina Sainila ovat tehneet ison joukon ehdotuksia Pudasjärven ilmeen kohentamiseksi.
Valmistuneet suunnitelmat ovat osa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Taajamien vetovoimaisuus -hanketta.
Tommila suosittelee näkymien avaamista puistoa raivaamalla. Lisäpontta ajatukselle hän on saanut vuonna 1955 otetusta ilmakuvasta, josta näkyy, että Pudasjärvi on ollut pitkälti viljelymaisemaa.
Lisäksi suunnitelmassa esitetään muun muassa metsän reunojen ja saaren valaisemista, jotta syntyisi tunne jonnekin saapumisesta. Vaikutelmaa kaupungista, jossa on hyvä asua, vahvistaisivat myös kyltit, jotka toivottaisivat autoilijan tervetulleeksi Pudasjärvelle.
Myös Sainila kannattaa maisemien avaamista. Lisäksi hän ehdottaa kaupungin keskustalle kasvojen kohotusta, joka saataisiin aikaan kivetyksin ja katutilaa rajaamalla.
Suunnitelman perusajatuksia ovat myös rannan ja keskustan toimintojen yhdistäminen puistovyöhykkeen ja maisemoidun Sivakkaojan avulla sekä keskustan ja sen maamerkkien korostaminen valaisimin.
Arkkitehtiopiskelijoiden ehdotusten perusajatuksena on tuoda kaupungin luonne paremmin esille.
He myös toivovat, että suunnitelmat herättäisivät ajatuksia Pudasjärvellä.
"Pudasjärvi on pieni ja vireä kaupunkitaajama, jossa on hyvä ja turvallista asua", Tommila selventää. "Pikkukaupunkimaisuus on Pudasjärven vahvuus."
Pudasjärven kaupunginjohtaja Pauli Harju kertoo, että kehittämissuunnitelmat on otettu innostuneesti vastaan. Hänen mukaansa ideoita aiotaan hyödyntää paitsi alkamassa olevassa yleiskaavoituksessa niin myös lyhyemmän tähtäimen ehostushankkeissa.