Iijokeen Pudasjärven kaupungin alueelle Kurenkosken alaosaan on muodostunut massiivinen jää- ja suppopato, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kerrotaan.
Pato on tukkinut joen virtauksen osittain. Vesi on noussut pääuomasta alaville alueille ja se uhkaa kastella alimpia rakennuksia alueella.
Ely-keskus on kartoittanut tilannetta Pudasjärven kaupungin ja pelastuslaitoksen kanssa. Patoa aletaan purkamaan ja vesireittiä jokeen avaamaan lauantaina.
Ely-keskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan jokiin on muodostunut viimeisen viikon aikana kovien pakkasten ja ajankohtaan nähden suurten virtaamien johdosta useita jää-, hyyde- ja suppopatoja.
Vesi on noussut useissa paikoissa pelloille, metsiin ja teille ja joitain sauna- ja varastorakennuksia on kastunut. Vesi on noussut paikoin myös lähelle kesämökkien perustuksia.
Toistaiseksi asuinrakennusten ei tiedetä kärsineen vahinkoja, ely-keskuksesta kerrotaan.
Hyydetulvaongelmat jatkuvat ainakin alkuviikkoon saakka
Jokien vedenpinnat ovat hyyteen vuoksi nousseet tavanomaista korkeammalle muun muassa Ii-, Sangin-, Kiiminki-, Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lapuanjoella.
Esimerkiksi Haukiputaalla Kiiminkijoella ja Kalajoen Niskakoskessa hyyde on nostanut joen pintaa 1-1,5 metriä.
Kummassakaan paikassa joen pinta ei ole tammikuussa ollut näin korkealla vuosikymmeniin. Haukiputaalla nousu jatkuu edelleen.
Kireimmät pakkaset hellittävät tänään tai huomenna, mutta hyydepatojen muodostuminen jääkannettomiin jokiin ja koskipaikkoihin on edelleen mahdollista, koska sää jatkuu erittäin kylmänä.
Tilanne helpottuu, kun ongelmallisten jokien jääkansi kasvaa vähitellen. Hyydepatojen poistaminen on kääntänyt vedenkorkeudet laskuun monissa paikoissa.
Jokien jääkannen muodostumista on autettu pienentämällä tilapäisesti säännösteltyjen järvien juoksutuksia. Tämä on auttanut tilannetta ainakin Pyhäjoella, Kokemäenjoella ja Oulujoella.
Hyydeongelmia on torjuttu myös kaivinkoneilla ja räjäyttämällä.
Myös vesivoimalaitoksilla on ollut ongelmia hyyteen kanssa, ja säännöstelypatojen luukkuja on jouduttu sulattelemaan höyryllä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole syntynyt merkittäviä tulvavahinkoja.
Oletko paikan päällä? Lähetä kuva tai video hyydepadosta Kalevaan verkkolomakkeen kautta tai numeroon 13222.
Näin hyydetulvat syntyvät
Jokiin muodostuvat hyydepadot ovat seurausta joen suuresta virtaamasta ja ajoittaisista pakkaskausista.
Kun virtaama on suuri, ei joen pinnalle pääse kehittymään suojaavaa jääkantta. Tällöin vesi voi kylmän sään vaikutuksesta alijäähtyä ja vedessä alkaa muodostua ns. suppojäätä eli joki hyytää.
Virtauksen mukana kulkeutuva suppojää voi kasautua jokea paikoin peittävän jääkannen alle. Syntyy ns. suppopato, joka estää veden virtausta ja joki tulvii.
Koskissa virtauksen mukana kulkeutuvat jääkiteet tarttuvat myös pohjan kiviin (ns. pohjajää), mikä nostaa näin joen helposti tulvakorkeuteen.
Suppojää voi aiheuttaa tukoksia myös voimalaitoksissa.
Hyydepatoja voidaan torjua pienentämällä joen virtaamaa juoksutuksella tai asettamalla joen pinnalle jääpuomeja.
Virtaaman pienentämisellä ja jääpuomeilla pyritään edesauttamaan suojaavan jääkannen muodostumista. Koskien pohjaan kasautunutta pohjajäätä voidaan myös räjäyttää.